Vaahteranlehdet ruusuiksi

Pihavaahteramme alkaa olla ruskan väreissä. Punaista on aika vähän, mutta kullankeltaista sitäkin enemmän.

Keräilin niitä ja lisäksi vähän vuorenkilven lehtiä. Omissa oli vain kolme punaista, mutta onneksi naapurissa oli vähän enemmän, joten sieltä :)

Olisi ollut kova into päällänsä tehdä enemmänkin, mutta kukkateippi loppui, joten homma takuu huomenna. Mutta pari systeemiä sain tehtyä.

Tämän sai naapuri

Tämä tuli olkkarin pöydälle

Take a Word Challenge / Buttons and Bows

Tämän viikkoisen haasteen aiheena napit ja rusetit ja niiden inspiroimana tällainen digikollaasi.
Here is my digi collage for theme of this week.

The Three Muses Challenge - Altered Playing Card

Haasteen aiheena on muunneltu pelikortti ja tein tällaisen
Here is my altered playing card.

Kasvimaalta purkkiin...

Kutakuinkin kaikki on kasvimaalta korjattu talteen, porkkanoita vielä on maassa. Kasvihuoneessa vielä tomaatit saavat punaista väriä, mutta ei niihin enää sellaista kesän makeutta tule ja kohta loputkin on korjattava talteen. Lehtipersilja vielä on komea ja sitä pakastin ison annoksen. Päätin kokeilla valmistaa pestoa, jossa olisi mukana lehtipersiljaa. Basilika jo on menneen talven lumia, joten ostin ruukullisen sitä.Resepti on sellainen "omasta päästä" ja mitä nyt sattuu löytymään:
Lehtipersiljaa, basilikaa, parmesania raastettuna, valkosipulinkynsi, caschewpähkinöitä, sitruunamehua, oliiviöljyä ja ripaus suolaa. Kaikki sauvasekoittimella möhjöksi ja purkkiin. Meni kyllä useampi teelusikallinen suuhun purkitaessani, oli nimittäin tosi hyvää.

Levitin pestoa maalaisleipäviipaleille ja reilut siivut vuohenjuustoa päälle ja uuniin saamaan vähän väriä ja rapeutta. Tumman oluen kanssa maistuivat lauantain iltapalaksi aika ruhtinaallisilta. Oli vissiin kiire ruveta niitä nauttimaan kun kuvat unohtuivat ottaa, mutta ehkäpä ensi kerralla!

Porkkanoita keittelin ja pakastin soseena. Saa niistä sitten helposti sosekeittoa talven aikana ja vaikkapa porkkanalaatikkoakin. Porkkanamaasta tein eriskummallisen löydön. Tai en ainakaan itse ole koskaan nähnyt aikaisemmin. Kukkiva porkkana! Luulin sitä joksikin rikkakasviksi, mutta kun nyppäsin ylös, niin porkkana se olikin. Porkkanan pituus oli n. 15 cm ja koko systeemillä oli korkeutta alun toista metriä.

Kukinto näytää lähempää tällaiselta

Sen verran vielä Sallan reissusta, että Sallan Poropuiston yhteydessä olevassa luontokeskuksessa oli todella hieno täytettyjen eläinten osasto. Upeasti oli saatu erittäin elävä tunnelma aikaiseksi. Valitettavasti kuvissa lasi vähän antaa heijastumia.

Take a Word Challenge - Steampunkery

Tämän viikkoiseen haasteeseen tein tällaisen digikollaasin.
Here is my digi collage for theme steampunkery

Terveiset Sallasta osa 4

Nyt on vuorossa Väinön oma matkakertomus.
Niille lukijoilleni, jotka eivät Väinöä tai tuttavallisemmin Väkää tunne, kerron vähän taustaa. Kymmenisen vuotta sitten Tampereen Kädentaidot-messuilla eräältä myyntipöydältä tuo iloinen tonttu katsoi sillä silmällä, että olin siitä paikasta myyty tai siis tonttu oli myyty minulle. Jo kotimatkalla tonttu sai nimekseen Väinö ja ihan siitä syystä, että näytti Väinöltä. Strategiset mitat, pituus 18 cm ja paino 110 g. Elämänsä on melko tylsää, koska 11 kk vuodesta asustelee kodinhoitohuoneen yläkaapissa muiden tonttujen kanssa, mutta on sikäli etuoikeutetussa asemassa, että pääsee jo pikkujouluksi keittiöön valvomaan jouluvalmisteluja. Siinä se hyllyllä jokaikinen aamu on yhtä hyväntuulisena toivottamassa "hyvät huomenet" ja iltaisin huikkaa "kauniita unia" kun sammutan valot. Väinö on ollut monien joulukorttien mannekiini ja joulukuun ajan myös fb-profiilikuvani.
Miksi Väinö sitten Sallaan mukaan lähti? No siksi, että Luovat huoneet-fb sivustossa oli jotain keskustelua maskottien ja nukkien kuvaamisesta ja silloin sain idean, että Väinöpä lähtee mukaan ja tekee oman matkakertomusksensa. Nyt Väinö on saanut (vähän kyllä autoin) kuvat valikoitua, joten tervetuloa Väinön mukana Lappiin.

Bussimatkan ajan jouduin olemaan matkalaukussa...ei kiva, mut siin se meni

Ai hurja ku ol kiva pääst pois laukust ja vaelteleen.

Välil pakko vähän istahtaa  ihailemaan maisemia

Täst oli kiva katella maailman menoa

Renkkusin kaikis mahdollisis paikois

ja hauskaa oli

Tauoil join mun omast pienest kuksast kaffet

Täs mää poseerasin ihan matkaseurueen mieliks

ja vieläki ko joku halus

Ei siel ny hiihdetty ja sai kävel iha misähalus

Tää ol meijän kämpän ovi

Kämpän ikkunast näkys tällanen maisema

Arska paistaa ja uus päivä

Iltasin ol ihana kaivautuu peiton alle

Repun taskus mää suurimmaks osaks kuljin

Humpsahdin jonkun kelon koloseen

Kivet isoi, mää pieni

Taas renkkumas kelos

Tääl vois vaik asustel

Puolukoit ol aika paljon ja niit tul syötyy

Sieniäki ol paljon, niit en syöny

Kukkuu...

Oi kauhee mikä pudotus

Niinko mulle tehty kolo

Hups, meinasin pudot

Linssilude

 Reissu men hienost, housuist putos nappi ja takapuoli vähä tul likaseks, mut ei haittaa.
Mun ei kuulemma tartte men kaappiin, vaik jouluun on paljo aikaa. Saan istuu vähä sillai piilos kodihoitohuonees ja siit sit pikkujoulun keittiöön. Kiva ko viiteit kattoo mun reissukuvat :)
Terveisin Väkä

Tämä olikin viimeinen osio Sallan reissukuvista.

Terveiset Sallasta osa 3

Reissulla innostuin kuvaamaan sieniä ja niitä olikin runsaasti. En ole sienituntija, mutta ihailen niiden kauneutta eikä itselleni ole tärkeää minkä nimisiä ne ovat. Syötäväksi en uskalla kerätä kuin suppilovahveroita ja kanttarelleja, mutta niitä ei Sallan maisemissa näkynytkään.
Tervetuloa mukaan sienien maailmaan: