Take a Word Challenge

Tämän viikkoisen haasteen aiheena on bubbles ja tällaisia kuplia värkkäilin digikollaasiini.
Here is my digital art for this challenge. What a wonderful theme!

Kivenpyörittäjien piha

Perustettiin yksi kivikkoryhmä uudelleen ja taiteellinen vaikutelma on nyt tämä.

Pihallamme pyritellään kiviä paikasta toiseen ja useampi kivikko on rakennettu.

Isännän kivitaidetta. Oikealla Napoleon katselee takametsän puita :)

Kivien lisäksi vähän pehmeämpää! Tämä orava on tullut aika luottavaiseksi ja päästää lähelle kun rauhallisesti liikkuu. Sain napattua kuvan, jossa oravan silmään heijastuu talomme pääty. Kun klikkaat kuvan suuremmaksi niin näet hyvin heijastuman. Isäntää kaihertaa kovasti tämä ottamani kuva ja on omilla kameroillaan yrittänyt samaa tulosta siinä kuitenkaan onnistumatta! Otan tuhansia kuvia vuodessa ja todellisia "helmiä" on vain ihan muutama ja tämän liitän nyt siihen nauhaan.

Collage Obsenssion Challenge / Open Challenge

Tällä kertaa haasteen aihe on avoin, eli voi tehdä mitä tahansa.
Here is my digital art for open challenge.

Pari digeilyä ja Vilin uusi nukkumapaikka

Näistä ei näköjään pysty kesälläkään irrottautumaan, vaikka mahdollisimman vähän yritän tässä koneella aikaani viettää. Suloiset tyttöset, sisaruksetko lienevät eivät jättäneet rauhaan ensimmäisen digeilyn jälkeen, vaan piti toinenkin versio tehdä.

"Pikkuvalokuvaaja"

"Home Sweet Home"

Nyt kun huvimajan ovi on auki päivisin, niin "otturi"-Vili on keksinyt uuden rauhallisen nukkumapaikan.

Vilillä on hyvät unenlahjat, nytkin tasainen kuorsaus kuului kun kuvia napsin. Vähän myöhemmin huomasin, että oli ruvennut välillä pesulle ja käänsi kylkeä jatkaakseen uniaan.

Kameralla näpsittyä

Joka päivä on ihan pakko kulkea pihalla kameran kanssa.

Toukokuun joulukortit

Mittarissa reipas 20 astetta, kukat kukkivat ja koivut alkavat olla täydessä lehdessä, linnut hautovat pesissään...siinä joulutunnelmia tälle päivälle! Kummasti vaan pystyy orientoitumaan jouluun milloin tahansa kun niin päättää. Tällaisia joulukortteja kehkeytyi:

Leilan viiden aiheen atc-haaste #3

Leila julkaisi tällä kertaa atc-haasteen aiheilla: Perhospoika, Kultakutrit, Kirsikkasuu, Hellät kädet ja Enkeli
Tässä vastaukseni haasteeseen:

Hellät kädet

Kultakutrit

Perhospoika (varattu Leilalle)

Enkelit

Kirsikkasuu

Ylioppilaskortteja

Olen toukokuun aikana tehnyt melkoisen pinkan kortteja ylioppilaille ja valmistuneille, mutta aina on ollut kiire saada ne matkaan tilaajalle Turkuun Pieneen Kirjapuotiin, eikä ole tullut kuvattua.
Tässä vielä viimeiset tilaustyöt ylioppilaskorteista, ellei sitten joku ihan viimetingassa vielä tilausta tee. Korteissa on etukannen sisäsivulla kiinnitettynä pieni kirjekuori rahalahjaa varten.

Kirjekuoret teen vanilian värisestä hieman silkinhohtoisesta paperista. Tulostan kuvan ja tekstin arkille. Olen värkkäillyt sabluunoita monta eri kokoa, sillä kaikissa korteissani on käsintehty kuori. Pientä näpräämistä siinä on kun piirtää, leikkaa, taittelee ja liimaa, mutta kokonaisuuden kannalta haluan ehdottomasti nähdä sen vaivan.

Aurinkoista viikonloppua!

Satulinnan ballerinat

Eilen päivän päätteeksi taas luovaa työtä tietsikalla. Ensimmäinen työ oli aika dramaattinen ja tykkäsin siitä, mutta tallennuksessa tapahtui jotain käsittämätöntä ja kumpikin tallennuversio hävisi sinne pohjattomaan bittitaivaaseen. Tallennan aina varmuuden vuoksi kahtena eri tallennusmuotona, mutta aina ei sekään ole varmaa. Parin tunnin työ siinä meni, mutta mitäs näistä. Into oli kuitenkin päällänsä ja päätin sitten tehdä vähän hempeämpää, mutta ripaus rosoa piti tähänkin saada.Tämä olikin paljon nopeammin valmis, puolisen tuntia siihen tuhraantui ja tallennuksetkin sujuivat normaalisti.

Deco-aukeama

Facebookin Atc ja Deco harrastuspiirin sivustolla Saila laittoi kiertoon  decon, jonka aiheena oli "Enkelit/Enkeliaiheiset runot/ Neitsyt Maria (ja lapsi)/Ikoni". Lupauduin tekemään kaksi sivua ja toteutin ne siten, että käytin kahta atc-korttia ja yhtä GA-korttia osana koristelua.

Olipa kiva pitkästä aikaa värkkäillä sivut decoon. Toivottavasti decon omistaja tykkää!

Kielot ja ahomansikat kukkivat!

Olimme vuorokauden poissa kotoa ja vaikka mitä oli pihassa tapahtunut. Negatiivista on se, että vielä maanantaina upeasti kukkineet isot narsissirykelmät ovat lähes kuihtuneet, lämmin ilma tekee nopeasti tehtävänsä sipulikasveille. Mutta iloinen yllätys on, että ahomansikat ovat innostuneet kukkimaan ja kielot jo osittain auki. Olen käynyt  monta kertaa niitä nuuhkimassa...ensimmäisten kielojen tuoksua ei oikein mikään voita!

Valitettavasti tuoksua en pysty teille lähettämään.

Blogi on ollut viime aikoina aika valokuvavoittoinen, kun kaikenaikaa on mielenkiintoista kuvattavaa. Mutta kyllä tänne korttejakin ilmestyy ja pari deco-sivuakin on julkaisematta.

Helluntai vietetty

Helluntai heläytti kunnon helteet tänne Länsirannikolle. Hyvä niin, mutta en olisi kaivannut eiliselle. Vuoden ajan olen treenaillut kohtuullisen intensiivisesti yhtä tavoitetta varten...Yyterin puolikasmaratonia (21,09 km). Lähes uhkarohkea tavoite, mutta kaikkeen sitä puolivahingossa lähtee. Säätiedot enteilivät vielä perjantai-iltana puolipilvistä, reilusti alle 20 asteen lämpötilaa ja ehkäpä vähän sadettakin. Olin mielissäni minulle ihanteellisesta säästä, mutta lauantaiaamun säätilakatsaus ei enää kovin hyvää luvannutkaan...ei pilvenhattaraakaan ja lähes hellelukemia. Olin kuitenkin mielestäni hyvin latautunut kunnon puolesta ja tankkauskin piti olla suht kohdallaan ja luottavaisin mielin lauantaiaamuna kohti Yyteriä.

Numerolappu rinnassa ja viimeiset "neuvottelut" tsemppaajani (poikani) kanssa. Tässä vaiheessa oli kova luottamus matkasta selviytymiseen.

Niin kuitenkin kävi, että lähes täydellinen sippaaminen tapahtui eikä ollut mitään järkeä enää jatkaa matkaa. Itse olin vielä vähän sitä mieltä, että kyllä tästä jatketaan, mutta tsemppaajani oli sen verran järkevä, että ehdottomasti kielsi moiset aikeet.

Olen kuitenkin ylpeä siitä, että uskalsin lähtöviivalle noin sadan muun osallistujan kanssa, vaikka sitten kävi niinkuin kävi. Samoin kävi aika monelle muullekin ja varmaan suuri syy, että lämpimissä olohuhteissa ei ole vielä tänä kesänä päästy treenaamaan ja nyt osui sitten kesän ensimmäinen helle pahaan kohtaan. Pettymyshän se oli tietysti, mutta ei elämää suurempi juttu kuitenkaan. Yhtä kokemusta rikkaampana hymyssä suin palattiin kotiin jännittämään jäkispeliä. Ei mennyt sekään putkeen samoin kuin  Kristan euroviisutuloskaan ei kovin mairitteleva ollut. Epäonnistumisia vähän siellä ja täällä. Sellaista elämä on.

Omalla kohdallani kuntoilutreenit jatkuvat ja mietin sitten joskus myöhemmin, teenkö uusintayrityksen. Mielelläni en myönnä, että olisin johonkin asiaan liian vanha, mutta tässä se saattaa olla pakko myöntää. Saavutetun kuntoni pidän päivitettynä ja saan juoksulenkeistä niin paljon hyvää mieltä ja voimaa, että niitä en ihan hevillä jätä.

Tänään helluntaipäivänä on ollut jälleen helteinen päivä, mutta nyt parhaillaan raskaat sadepilvet roikkuvat ilmassa ja isoja pisaroita harvakseltaan tippuu maahan. Kameran kanssa olen pitkin pihaa kulkenut ja tässä vähän päivän satoa.

Kesän ensimmäinen raparperipiirakkakin tuli leivottua, nam!

Kohta aukeaa ja ihana henkäys tuoksua oli jo isoimmissa nuouissa.

Pihamme rastaspariskunta vuorottelee ruokatauoilla, eli lienee varma merkki siitä, että haudonta on meneillään. Rouva rastaasta en ole vieläkään onnistunut saamaan kunnon kuvaa...hän on niin ujo! Herra rastas tässä odottelee, että häipyisin ja hän voisi lentää kotiinsa.

Oravakuvia

Ilmeisesti tämä sama orava on koko talvenkin käynyt lintujen kanssa samalla ruokintapaikalla, eikä milloinkaan ole nähty mitään kahnauksia. Linnut löytävät jo ruokansa muualta, mutta orava vielä aika usein käy maahan pudonneita auringonkukansiemeniä syömässä.
Eilen, kesän ensimmäisenä hellepäivänä (26 astetta varjossa) orava jälleen oli paikalla. Kukkasia olin kuvailemassa ja huomasin pörröhännän männyn runkoa kiipeilevän. Oravakin huomasi minut ja jähmettyi siihen paikkaan. Välillä vikkelästi vilkaisi minua ja taas palasi samaan asentoon. Ilmeisesti oletti, että kun ei liiku niin on aivan huomaamaton. Pitkään tätä kesti ja sitten lähdin sisälle ja oravakin uskalsi kipaista muualle.

Jonkin ajan kuluttua huomasin oravan olevan maassa syömässä ja otin kuvia ikkunan läpi, kun en halunnut mennä ruokarauhaansa häiritsemään.

Aurinkoista ja heleää helluntaiviikonloppua!

Digi digi...

Latvia-Suomi jäkisottelu meni sen verran jännäksi, että piti sen jälkeen pitää rentoutustunti ja sen tuloksena tällainen :)

Collage Obsession Challenge; Step and Staircases

Tämänkertaisen haasteen aiheena askel ja portaikot ja kovasti kiehtovat aiheet ovatkin.
Hier is my digicollage for theme step and staircases.

Kasvunihmeitä

Äitienpäivä on illassa ja oli jälleen ihana istua yhteisessä ruokapöydässä rakkaitten kanssa. Kun talo oli hiljentynyt niin nautiskeltiin lämpimästä alkuillasta pihalla. Miten hienolta tuntuukaan että voi olla lyhytpunttisissa ja -hihaisissa!
Kamerankin tietysti piti ottaa ulkoilemaan ja tallentaa kasvunihmeitä ja niitä nyt riittää muutaman lämpimän päivän jälkeen.

Narsissit kukkivat tänä keväänä harvinaisen runsaina. Kevätesikko ja helmililja kohta täydessä loistossaan.

Kielot ovat kallionkolossa kasvaneet aivan uskomattoman nopeasti.

Koivujen latvukset ovat hennon vihreät ja söpöillä hiirenkorvilla.

Tarhakylmänkukan violettikin versio avoi ensimmäiset kukkansa.

Lipstikkaa voi jo vaikka muillekin jakaa ja isännän sipulirivit taustalla ovat kohtuullisen suorassa.

Aivan kohta saa tehdä ensimmäisen raparperipiirakan, nam.

Kerrotun narsissin kukinnot ovat niin painavia, että helposti taittuvat.

Lauantai-iltana tuli otettua tällainen silhuettikuva linnusta, jota emme äänen perusteella emmekä muutenkaan tunnistaneet. Mutta jokatapauksessa harvinaisempi vieras meiän pihassa.