Makrotex #136 Haju

Ostin viimekesänä eräästä näyttelystä ranskankielisen kirjan. En osaa paria tervehdystä lukuunottamatta ranskaa, mutta tuo kirja oli pakko saada. Nimittäin suorastaan rakastuin ihaniin kansiin. Etukannen sisäpuolella on kauniilla käsialalla nimikirjoitus, jonka kirjoittajasta ei ole hajuakaan.

Lunta, vettä ja vähän aurinkoakin!

Myöhään lauantai-iltana pyrytti märkää lunta aika reippaasti ja sitä kertyi muutama sentti, mutta perään tuli vesisade ja se siitä sitten. Märkä ja kura ovat edelleen seuranamme. Tänään taivaalle ilmestyi harvinainen valoilmiö, joka sai kaiken näyttämään ihan erilaiselta. Ei siitä kovin kauan saatu nauttia, mutta lenkillä sopivasti sen aikana ehti käydä ja kyllä taas huomasin miten menohalut heti kasvavat kun saa laittaa sporttiarskat nenälle :) Ihme voima ja vaikutus niillä!
Viikonlopun tunnelmia muutamalla kuvalla ilmaistuna:

Ei naurata enää pientä oravaakaan tuo jatkuva märkä säätila.

Ihanasti pörhöllään sinitiaisen "tukka"

Hiihdä siinä sitten :(

Ihana aurinko, vaikkakin vaan hetken verran

Pari viime viikkoa elämä on jonkin verran aikatauluttunut sen mukaan mitä Sotsissa tapahtuu ja paljon jännitettävää onkin ollut.Vielä yksi rupeama jäljellä...päättäjäiset ja sitten on se homma taputeltu valmiiksi. Voidaan palata Sotsin jälkeiseen elämään :)

Helmikuun joulukortit

Helmikuun joulukortteihin löysin kaappien kätköistä joskus vuosia sitten hankkimiani korttipohjia, joista saa rakenneltua taiteilijatelineen. Stanssailin kuusia ja koristelin ne gessolla, parilla erilaisella lumipastalla ja kimalteella sekä mikrohelmillä. Lumihiutaleet napsuttelin pienellä lävistimellä.

Joulukorttifiilikseen pääseminen ei ole tuottanut ongelmia mihin aikaan vuodesta tahansa. Ei nyt helmikuussakaan siitä huolimatta, että orvokki kukkii nurmikolla :)

Helmi-Orvokki :)

Makrotex nro 135

Haasteen aiheena on antiikkinen/ikivanha/ajan patinoima. Kuvan maitokannu on kotoisin mieheni kotitilalta, jostain navetan takaa se on tullut aikoinaan pelastettua ja nykyisin sillä on paikka keittiössämme. Sen ruosteinen pinta miellyttää aina vaan.

Yhtä ja toista...

Vesisade on tänäänkin ollut vallitseva säätila. Sisätiloissa siis jälleen on päivä kulunut. Sisätiloissa oltiin iltapäivällä muutama tunti muustakin syystä, ulkona haisi rikkidioksidi. Syy siihen oli vaaratilanne Rauman satamassa kun siellä syttyi natriumditioniittisäiliö tuleen. Sataman lähistöllä oleville asuntoalueille annettiin kehoitus sulkea koneelliset ilmastoinnit ja pysytellä sisällä. Me ei niihin kuuluttu, mutta ilmastointi pysäytettiin, ettei pahan hajuista ilmaa turhaan sisätiloihin kierrätetty. Tilanne on saatu hallintaan ja palo sammutettu ja varoitukset purettu. Hajukin on jo haihtunut ainakin täällä muutaman kilometrin päässä satamasta.
Mutta "luontokuvausasemastamme" sain näpsittyä käpytikasta muutamia kuvia. Saa kyllä varovasti hiippailla kameran kanssa ikkunan taakse, on se niin tarkkaavainen ja arka. Nyt oli aika keskittynyt ruokailuun ja pysytteli paikalla jonkin aikaa.

Viime torstain Länsi-Suomessa oli sarjakuva Pojussa jakso, joka viehätti kovasti minua. Leikkasin sen talteen ja tänään tein siitä maanantain kunniaksi taulun, joka löysi paikkansa liesituulettimen päältä. Olen varmaan useassakin yhteydessä maininnut, että maanantai on viikon paras päivä, koska mielestäni viikko edessä on parempi kuin viikko takana.

Helmikauppa.comista tilasin vähän antiikkikultaisia korunosia ja niitäkin tänään kokoilin. Kaksi riipusta ketjuineen ja kaksi paria korviksia. Vähällä vaivalla sain uutta piristystä koruihini. Ko. helmikauppa.comissa on ihan mielettömän nopea toimitus!

Digi digi...

Sää on jälleen ollut koko viikonlopun harmaa ja vettä on sadellut hissukseen. Vaikea on maisemaa katsellessa uskoa, että eletään helmikuun puoliväliä.
Olympiakisoja, lähinnä jääkiekkoa ja hiihtoa olen seurannut ja siinä samalla virkannut lumihiutaleita joulukortteihin ja sunnuntai-illan päätteeksi piti myös digeillä.

Muutama päivä sitten kuunliljat puskivat uutta kasvustoa kuin yleensä huhtikuussa ja talitiaiset virittelivät lauluaan pihapuissa.

 

Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille blogissakävijöille!

Hyvää Ystävänpäivää!

Pitsiä ja Puuteria #4

Tämän haasteen aiheena on tällä kertaa tehdä moniosainen atc-kortti, jossa on tarina.
Yksi lapsuudessani ja varhaisnuoruudessani suuresti ihailemani filmitähti oli Shirley Temple. Tuo ihanan iloinen ja luontevasti näyttelevä tyttönen esiintyi monessakin katsomassani elokuvassa. 50-luvulla ei ollut mitenkään itsestään selvää, että elokuvissa useasti olisi käyty. Mutta olin siinä onnellisessa asemassa, että tätini mies oli elokuvateatterissa ovimiehenä ja sain usein nauttia vapaalipuista ja ellei niitä hän ollut muistanut antaa niin sitten vaan paikan päälle anovasti katsomaan ovimiestä silmiin ja paikka järjestyi.
Pari päivää sitten Shirley Temple kuoli  85-vuotiaana. Luettuani tuon uutisen tulvahti mieleen paljon elokuvamuistoja. 3-osaiseen atc-korttini aiheena on tuo ihana lapsinäyttelijä. Kiitos, että olit olemassa <3

Edestä

Takaa

Collage Obsession Challenge # Steampunk

Tämän viikkoinen Collage Obsession Challenge aihe on Steampunk. Tein siihen ihka ensimmäisen digeilyni ko. aiheella.
Here is my  first digi collage for this theme!

Otin kommenttien hyväksynnän pois, koska en vaan tykkää siitä. Hyvin bloggeri näyttää roskapostit suodattavan.

Ystävänpäiväkortteja

Ystävänpäiväkortit sujautin niin nopeasti kuoriin etten  huomannut kuvata. Nämä kaksi ensin valmistunutta kuvasin ja ovat jo perillä, joten julkaisen nyt ne. Tuo iloinen tyttönen perhosensiivet selässään näköjään "kummittelee" nyt vähän siellä sun täällä! Kuviot olen stanssannut samoin kuin siivetkin. Niihin ripauksen kimalletta lisäsin ja tytön siipineen kiinnitin 3mm:n kohotarroilla taustaan. Siis varsin simppelit.

Tietosanakirjalle uusi elämä

Koko viikonlopun on ollut märkää ja harmaata, vettä satanut ja vähät lumet ovat melko tyystin sulaneet. Ei ole ulkoilukaan kauheasti kiinnostanut, joten oli sopiva hetki aloittaa pieni kirjaprojekti.
Olen lapsuudenkodistani pelastanut kangaskantiset ja nahkaselkäiset tietosanakirjat, neljä osaa. Yhdestä olen jo vuosia sitten tehnyt rasian ja nyt toinen kirjoista sai uuden elämän jonkinlaisena kortti-  yms telineenä.Eilen taittelin kirjan 1624 sivua puoliksi ja onnistuin saamaan oikean ranteeni aika kipeäksi. Tänään uppouduin jälleen verstaan uumeniin ja sain projektin valmiiksi.
Vähän leimasinmusteella ja kultauskynällä tuunailin reunoja ja sitten koristelin vapaaksi jäävät kansien osat.

Väleihin voi tyrkkiä näytille vaikkapa uusimmat kortit tai valokuvia tms.
Leilan Kaikki mukaan #2 -haasteeseen tämä sopii, koska aihe on: "Koristele kivillä, hehkuta hileillä ja helmillä ja mutustele muilla mieluisilla mausteilla".
It,s all about the Vintage and Beauty #61 aiheena on "Tee oma koru". Tytön kaulassa on sydänriipus ja toisella puolella usko-toivo-rakkaus kaulakoru.

Edit; mieltä lämmitti kun tulin valituksi It's all about the Vintage and Beauty-haasteen top kolmoseen täällä työlläni.Kiitos!

 

Take a Word Challenge ja muutakin

Take a Word Challenge aihe on cloks ja siihen tein tällaisen digikollaasin.
My digi collage for challenge

                     
                                **************************************************

Pitsiä ja Puuteria-haasteeseen tein digeilyn Marilyn-aiheella, mutta sitten muistinkin, ettei siihen hyväksytä digeilyjä, joten se jäi julkaisematta. Tällainen se on

Vähäiset lumet ovat sulaneet melkein kokonaan ja kun oikein pinnistää niin lievän kevään tuoksun saa metsästettyä sieraimiinsa. Eihän kevät ihan vielä tietenkään tule, mutta lähenee...
Maanantaina kävin kukkakaupassa enkä millään pystynyt jättämään sinne pikkuruisia krookuksen taimia. Olivat sellaisia 3-4 senttisiä. Aika hurja on niiden kasvuvauhti. Eilen oli ensimmäinen kukka jo isolla nupulla ja tänään aamulla niitä oli lisää.

Laitoin kommentteihin asetuksen, että julkaistaan vasta hyväksynnän jälkeen. Ainakin yhdessä askertelijan blogissa on joku ulkomalainen kommentoinut ja blogin kaikki kuvat ovat salaperäisesti kadonneet. Olkaapa tarkkoina!

Enkulin musiikkihaaste 2/2014

Enkulin musiikkihaaste helmikuulle on jälleen kerran hieno biisi, nimittäin  Yölinnun Preussinpunaista. Olen aina tykännyt siitä ja joskus mietin, että mikä ihmeen väri on preussinpunainen. Ei sellaista ikinä kuvaamataidon tunneilla mainittu...preussinsininen kylläkin. Eipä asia ole sen kummosemmin mieltä vaivannut, mutta nyt en vaan pystynyt tuomaan ajatuksiani digeilyyni ennenkuin selvitin asian.
Kotimaisten kielten keskus kertoi asiasta näin.
Työssäni oleva punainen ei ole oikeaa sävyä, mutta pääasia olikin, että tuli asia tutkittua ja sain kysymyksen pois päästäni pyörimästä.

Niin kiva aihe, että saattaapi kuukauden aikana jotain muutakin vielä syntyä. Jospa löytäisi jostain sellaista preussinpunaista, jonka nyt silmissäni näen :)

Muutama kuva

Viime viikonlopun vietimme pojan perheen luona Kokemäellä. Vastuullamme oli kolme pojanpoikaa, yksi puolivuotias koira ja iso talo. Aivan ihana viikonloppu ja jälleen osaan antaa arvoa sille, miten täysipainoista hommaa lapsiperheen pyörittäminen on. Kelloa ei sovi juurikaan unohtaa...yksi lähtee silloin sinne ja toinen tällöin jonnekin muualle. Yksi lähtee rippikouluun ja pari muuta viedään jäkisharkkoihin ja pitäisi muistaa hakeakin heidät muutaman tunnin kuluttua. Ruokahommat on sujuttava siten, että jokainen ehtii syödä ja koira ja akvaariokalatkin tarvitsevat säännöllisesti ruokansa ja onko koira päästetty asioilleen ja viety lenkille ja ja ja ja...voisitko mummu viedä vielä meidät katsomaan jäkisottelua ja noutaa sitten pelin päätyttyä? Juu, tottakai :)
Pojat 14, 11 ja 9 vuotiaat ovat viimesen päälle omatoimisia, hoitavat kaikki varusteensa itse ja kattavat ruokapöytää ja laittavat astiat tiskikoneeseen, eivät jätä vaatteitaan levälleen ja ovat kilttejä ja fiksusti käyttäytyviä. Mutta kun arkirumbaan lisätään vanhempien työ, opiskelu ja paljon muuta, jota ei viikonloppuna ollut niin tulipa mieleen, että ei enää itse siihen pystyisi näillä kymmenillä. Appeni sanoi usein, että kyllä lapset pitää nuorena olla. En silloin oikein ymmärtänyt mitä hän tarkoitti...nykyisin ymmärrän varsin hyvin.
Kiitos Veikka, Lassi, Riku ja Milo-koira ihanan touhukkaasta viikonlopusta!
Kuvaamassakin kuitenkin ehdittiin käydä:

Vapaana virtasi Kokemäenjoki.

Puolivuotias Parsonrussellinterrieri Milo...hauska tyyppi!

Välillä käytiin nukkumassa yö kotona ja lähdettiin kahdeksi vuorokaudeksi Tampereen kylpylään. Reilu kymmenen pakkasastetta ja navakka viima aiheuttivat sen, ettei paljon viitsinyt ulkona olla. Mutta kylpylässä altaan vesi oli ihanan lämmintä ja muutenkin hyvin siellä viihtyi.
Kylmää uhmaten kuvaamassakin tietysti oltiin:

Eipä nimeämme kantava katu mikään bulevardi ole, mutta katu kuitenkin!

Kahvila Lapinniemen Ansari...aivan ihana ulkoa ja sisältä.

Kun palasimme kotiin, otturi-Vili odotti pihalla ja tarkasti heti onko kaikki kunnossa!