Heinäkuun joulukortit

Huomaan, että tämä yksikätisyys kasvattaa kärsivällisyyttä. Onneksi vasemman käden kämmen ja sormet ovat käyttökelpoisia, eihän askartelusta muuten tulisi yhtään mitään. Hidasta ja haastavaa kuitenkin on ja esimerkiksi minkäänlaisen rusetin tekeminen ei onnistu ja BigShotin ja leikkurin käyttö on hankalaa, mutta ei ihan mahdotonta. Vasemman käden ulottuvuudella ei pääse prassailemaan kun se on ranteesta ylöspäin sidottuna kroppaan kiinni. Mutta sisukkaasti olen päivän verstaalla viettänyt ja heinäkuun joulukortit ovat kuin ovatkin valmiina ja niitä tuli lopulta kuusi kappaletta!

Kaikissa korteissa olen käyttänyt heinäkuun aikana hankkimiani stansseja. Onneksi suurin osa oli jo valmiiksi stanssattuna.
Huomenna yritän olla yhtä kärsivällinen ja saada Nauhataivaan DT-homman tehtyä. Mutta tänään ei enää mitään muuta kuin lekottelua.

Mumma-Haaste #2 atc-kortti aiheella kaksi

Leilan emännöimässä Mumma-Haasteessa on aiheena kaksi. Kyllähän korttiaskartelu jollain tavoin luontuu käsivaivaisenakin! Kovin pitkään ei pysty kerrallaan askartelemaan kun asento ei ole varsin ergonominen. Mutta tällaiset sain aikaiseksi.
Perinteisellä tavalla tekemäni kortit liittyvät digeilyihini Route 66, jossa Laina ja Lyyli seikkailevat (sekin jatkuu jonain päivänä). Toisessa atc-kortissa he ovat pikkutyttöjä ja toinen on aivan uusi kuva heistä.
Kaksi atc-korttia, kaksi tyttöä ja nukkea, kaksi naista ja kummassakin kaksi perhosta.

Ystävykset Laina ja Lyyli vuonna 1940

Ystävykset vuonna 2013

Hyvää alkavaa viikkoa!

Toivottavasti sääennusteet pitävät paikkansa ja viikko alkaa sateisena. Pilvessä ainakin jo on ja tälle päivälle on luvassa heikkoa sadetta ja yöllä ja huomenna sitten pitäisi tulla vettä oikein kunnolla ja mahdollisesti riittää keskiviikolla saakka. En edes muista milloin täällä on viimeksi satanut, ei vissiin heinäkuun aikana ja koko kesä on ollut kuiva. Luonto kaipaa nyt oikein perusteellista kastelua. Menen varmaan itsekkin seisomaan pihalle sateeseen virkistymään!

Kiitos kysymästä, käsi voi hyvin. Ainakaan ei ole särkyä tai jos olisi niin Burana-kuuri ei päästä sitä aktivoitumaan. Kämmen ja sormet pelaavat hyvin eikä ole ollut yhtään turvotusta. Perjantaina röntgen ja lääkäri...sitten kuulee totuuden. Papereissa lukee, että neljä viikkoa tuota kiristysvaatetta tarvitsisi pitää, joten siihen olen kuitenkin henkisesti varautunut. Mielelläni kyllä sen heittäisin roskikseen, kuuma ja kiristävä ja kutittava se on.
Ei yksikätisyys este ole, mutta hidaste se kylläkin on. Kaikessa menee ainakin tuplasti aikaa, mutta marjat on säilötty ja huusollihommat tehty miehen avustuksella.Vaikka olen melkosen hätäinen luonteeltani niin en ole vielä yhtäkään hepulia saanut. Tiedä milloin saan, mutta en siis vielä!

Tänään menen verstaalle kokeilemaan miten korttien tekeminen sujuisi ja aurinkokuivattuja tomaatteja on tarkoitus uunissa valmistaa. Taitaakin siinä olla riittävästi tälle päivälle suunnitelmia!

Digeily on siitä kivaa, että se sujuu aivan yhtä hyvin yhdellä kuin kahdellakin kädellä. Eilen värkkäilin myöhäisillan ratoksi tällaisen.

Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille!

Kuulumisia

Rauman 43.Pitsiviikko lähestyy loppuaan. Jonkin verran on tullut kierreltyä ja kaarreltua tapahtumia Vanhassa Raumassa. Viikon huipennus on Mustan Pitsin Yö. Eli perjantai on aamusta pikkutunneille saakka häpeninkiä. Kiertelimme muutaman tunnin iltapäivällä ja alkuillasta Rauman keskustaa. Välillä oli sellainen olo ettei olla Suomessa eikä ainakaan Raumalla. Lämmin ja aurinkoinen sää, iloiset ihmiset, joita oli ruuhkaan saakka, myyntikojut markkina-alueilla, katukeittiöt, mustaan pitsiin pukeutuneet ihmiset, musiikki, avoimet ihanat pihat;niistä oli päivä tehty.Paljon oli vanhaa ja perinteistä, mutta muutama ihan uusi ja tosi upea tapahtuma kruunasi viikon. Ihan pitää olla ylpeä kotikaupungin Pitsiviikosta tänä vuonna.
Yksikätisenä en viitsinyt kameraa roudata mukana, joten kuvien muodossa en viikon tapahtumia voi esitellä.
Kävelylenkillä tässä lähistöllä ja omalla pihalla kamera on ollut matkassa ja tässä vähän "saalista".

Meidän tontilla kiviä on siirrelty milloin minnekin ja varsinkin isäntä on innostunut "kivitaiteesta". Tässä uusimmat:

Helppohoitoinen amppeli...kyllä miehet osaavat olla käytännöllisä!

Pian illat pimenevät ja saa kokeilla miltä näyttää kun lyhdyssä palaa kynttilä.

Meillä on sellainen työjako pihalla ja puutarhassa, että minä hoitelen koristekasvit ja isäntä hyötykasvit. Tässä hänen valtakunnastaan kasvihuoneesta erilaisia tomaatteja. Nam!

Hyvää tiistaipäivää!

Nurkantakanaapuri Kati ilmoitteli, että läheisellä pellolla on eilisestä saakka ruokaillut kurkipariskunta. Ei muuta kuin vikkelästi kalusto mukaan ja menoksi. Siellähän pariskunta oli, mutta liian varomattomasti hiippailimme pellonreunaan seurauksella, että lehahtivat lentoon, tekivät pari kunniakierrosta ja torvet törähdellen poistuivat näköpiiristä. Teen kyllä vielä illemmalla uuden yrityksen, katsoin jo reitin valmiiksi. Nyt ei jäänyt saaliiksi kuin tällainen:

Eilen illalla digeilin ilman ajatuksen häivääkään. Etsiskelin kuvia tietsikan työpöydälle ja muutama niistä löysi tiensä tähän kollaasiin.

Take a Word Challenge - Memories

Ihana aihe haasteessa! Tässä digeilyni.

Wonderful theme for challenge. Here is my digi collage.

Hyvää alkavaa viikkoa!

Uusi viikko jälleen alkamassa ja helteidenkin luvattiin saapuvan keskiviikon paikkeilla.
Viikonloppu ei sujunut ihan suunnitelmien mukaan, vaan sattui perjantaisella juoksulenkillä ilmalento, jonka seurauksena vasemman olkapään sijoiltaan meno ja murtuma. Ensiavun hoitajien ja lääkärin sekä ortopedin hellässä huomassa olkapää saatiin taas kohdalleen ja nyt sitten murtumaa parannellaan kantositeessä ja olkavarsi tiukkaan vartaloon sidottuna. Onni onnettomuudessa, että on vasen käsi ja rannetta ja sormia saa ja pitääkin mahdollisuuksien mukaan käyttää.Kahden viikon kuluttua kontrolliröntgen ja lääkäri ja sitten nähdään miten homma jatkuu.
Ainakin digeily onnistuu yksikätisenäkin! kyllä tää tästä!

Raumalla alkoi Pitsiviikko ja varmaankin nyt tulee käytyä tapahtumissa ja näyttelyissä ym aikansa kuluksi ja nautin sitten niistä tulevista helteistä ja siitä, että voin passauttaa itseäni. Mutta totuuden nimissä, kyllä taidan jotain pystyä askartelemaankin...ainakin yritän!!!

Yrittäkääpä te muut pysytellä pystyssä!

Hyvää viikonloppua

Gatto Nero

Tänään keittelin komppaniakattilallisen hernekeittoa kesäkeittiössämme, joka on nimeltään Gatto Nero (italiaa ja tarkoittaa Musta Kissa). Siellä koko kesän laitamme ruokaa ja myös syömme. Pitkän pöydän ääreen mahtuu isompikin sakki nauttimaan ruuasta ja seurustelemaan. Kovasti jo odotan pimeneviä iltoja, jolloin hellassa palaa tulet ja laitetaan kynttilöitä palamaan sekä sinkkiämpäristä tehtyyn valaisimeen valo.
Samalla kun hernerokkaa sekoittelin ja vahdin tulta pesässä nappasin muutamia kuvia meille hyvin tärkeästä tilasta.

Hernekeitto alkaa olla valmista ja silitysrautakin vissiin kohta lämmin :)

Ulkoapäin näyttää tällaiselta. Ovipielessä musta kissa on kiivennyt jo monta vuotta narussa,eikä näytä pääsevän ylös eikä alas.Gatto Nero-kyltin olen tehnyt ja ystävien tuoma valurautainen gekko pyrkii välillä sisälle ja välillä ulos.

Sisänäkymiä. Useilla esineillä on tunnearvoa niiden entisestä elämästä johtuen.

Sisänäkymiä edelleen. Oikealla olevassa kuvassa on isännän tekemä pöytä ja penkit.

Joitain yksityiskohtia.Öljylamppu on äitini tädin peruja. Lasimosaiikin olen joskus muutama vuosi sitten kursseilla tehnyt ja pikkutaulut ovat kaakeleita ja niissä isännän tekemät kehykset. Kello on lahja lapsuuden ja nuoruuden ystävältä.

Gatto Neron kokki toivottelee hyvää ruokahalua.

Kevyt aloitus askarteluun

Digeilyllä alkoi askartelu pienen tauon jälkeen. Tämä työ kuuluu niihin "oli pakko tehdä" juttuihin. Olimme iltapäivää viettämässä tyttären luona. Neljä sukupolvea oli paikalla ja jostain syystä digeilyssä oleva tyttö ja apilaniitty alkoivat pyöriä päässä. Ehkäpä innoittajana oli syksyllä eskariin menevä Nelli. Heti kotiin tultua istuin tietsikalle ja tässä lopputulos!

"Neiti Kesä"

Ehkäpä huomenna jotain perinteistä askartelua!

Viikonloppu Maarianhaminassa

Viime viikon toinen merellinen retki tehtiin ystäväpariskunnan kanssa Maarianhaminaan. Omalla veneellä siellä tuli aikoinaan käytyä useammankin kerran, mutta nyt mentiin laivalla. Perjantain menomatka sujui Amorellalla ja paluumatka sunnuntaina Gracella. Meri oli mennen tullen hyvin säyseä ja ilma kesäisen lämmin ja aurinkoinen. Lauantaina vuokrasimme polkupyörät koko päiväksi ja niillä huristeltiin Marista ympäriinsä.
Kuvia tuli nyt otettua hyvin maltillisesti ja tässä vähän maistiaisia teille.

Itäpuolen vierasvenesataman mastomeri oli aika vaikuttava.

Tauko pyöräretkellä näin upeissa maisemissa

Länsisatamassa museolaiva Pommern

Mastojen köysistöä

Näkymiä laivan keittiöstä

Näkymiä sisältä ja kannelta.

Maarianhaminan kirkko on valoisa ja kruusailematon

Maanantaina käväisin moikkaassa näitä söpöliinejä

No oli siellä heidän naispalvelijansa Tarukin paikalla ovea avaamassa ja kahvitarjoilusta huolehtimassa!

Nyt taitaa olla retkeilyt vähäksi aikaa tehty ja askarteluverstas kutsuu, joten eiköhän tässä lähiaikoina olisi jotain muutakin kuin valokuvia esitellä.

Retki Kylmäpihlajan majakalle

Maanantaina matkasimme turkulaisen ystäväpariskunnan kanssa Kylmäpihlajan majakalle.
Yhteysaluksella keikuttelimme navakassa tuulessa tunnin merimatkan. Majoittauduttuamme majakan tunnelmallisiin huoneisiin lähdimme kiertämään saarta ja kamerat laitettiin "laulamaan". Tuuli oli sen verran navakkaa, että pärskekuvien näpsimiseen oli oivallinen tilaisuus. Taisin niitä sellaset sata kappaletta saada kasaan! Sitä vaan odottaa vielä isompaa aaltoa ja vielä isompaa ja hienompaa pärskettä, jos vaikka siitä sen onnistuneen otoksen saisi. Vesi on minulle sellainen elementti, että jaksaisin sitä katsella ja kuunnella vaikka kokonaisen päivän, mutta pitihän sitä jotakin muutakin ehtiä, kuten saunoa ja syödä hyvin ja ihmetellä lintujen paljoutta ja seurata niiden poikasten touhuilua ja nauttia ystävien seurasta. Majakan hiljaisuudessa tuli yö nukuttua sikeästi ja aamiaisen jälkeen taas kiertelemään saarta ja istuskelemaan sileillä auringon lämmittämillä kallioilla. Reilu vuorokausi majakkasaarella kului nopeasti ja jälleen monta helmeä muistojen helminauhaan sai pujotella.
Vähän kuvasatoa katseltavaksi:

Kylmäpihlajan majakka

Veden leikkiä rantakallioilla

Luonto taituroi

Mieheni  teki kehykset kahteen kuvaan, jotka ovat vuodelta 1952. Silloin on Kylmäpihlajan majakkaa ruvettu rakentamaan. Ylemmässä kuvassa on ensimmäisiä tai mahdollisesti ihan ensimmäinen räjäytystyö käynnissä ja alemmassa työporukkaa, äärimmäisenä oikealla on mieheni isä, jonka albumista alkuperäiset kuvat ovat meille periytyneet.

Tässä mieheni lahjoittaa taulun Kylmäpihlajan majakalle. Vastaanottajana on majakan isäntä Tom Lindqvist.

Kylmäpihlaja kutsuu aina uudestaan ja uudestaan!

Nauhataivaan DT heinäkuu

Heinäkuun tarvikepaketti oli jälleen ihastuttava, kuten aina!

Romanttisista ja herttaisista tarvikkeista ensimmäisenä hääkortin tekeminen tuli mieleen.

Kulmakoriste oli hopeanvärinen alunperin, mutta embossasin sen valkoisella kohojauheella ja sitten vähän hiekkapaperilla hinkkailin ja lopuksi pikkasen väriä liitupitoisella leimasinmusteella. Violetin värisen ruusunauhan kaveriksi laitoin valkoisia kangasruusuja, stanssattuja lehtiä ja laserleikattuja perhosia.

Onnittelukortti pienelle tytölle oli toinen aiheeni.

Tytön kuvan olen joskus aikaisemmin digitaalisesti käsitellyt se tuntui nyt aika sopivalta näiden tarvikkeiden kanssa käytettäväksi. Ruusunauhan sai kivasti soikion ympärille liimattua. Valkoisesta pitsistä leikkasin reunan ja liimasin sen stanssatun kakkupaperin reunaan. Nauhoja vähän rypistelin ja solmin jonkinlaiseksi rusetiksi. Valkoiset kukkaset löysivät paikkansa rusetin keskustassa ja kortin kulmissa.. Lisäksi vielä vähän puolikashelmiä ja strasseja.
Kartonkina on taas molemmissa korteissa lempparini, melko paksu hieman pinnastaan kuvioitu vanilian värinen, jota ostan isoina arkkeina paikallisesta pakkaustarvikeliikkeestä.

Romanttista söpöilyä tällä kertaa, katsotaan mennäänkö samoilla linjoilla elokuussakin. Elokuun tarvikepaketti ja sovittu aihe kyllä siihen viittaavat!

Korteissa käytettyä nauhoja ja koristeita sekä paljon muuta kaunista voit ostaa täältä ja koko tiimin upeita töitä voi ihastella täällä. Kiitos Kirsi tarvikkeista!