Pari vauvaonnittelukorttia

Tilauksesta tein onnittelukortit sekä tyttö- että poikavauvalle. Tällaiset aika perinteiset.

Kukkasia uudella leimasimella

Jokin aika sitten hankin tällaisen leimasimen

Leimailin kukkasia mustalla ja ruskealla musteella, embossasin valkoisella ja shampanjan värisellä kohojauheella ja värittelin vesisäiliösivellintä käyttäen akvarelliväreillä ja Inka Goldeilla. Valkoisella embossattu murtui helposti leikatessa, joten se ei ollut oikein hyvä. Tein kukkasista kerrosrakenteen siten, että käytin kaikki kuusi osaa päällekkäin. Ripauksella kimalleliimaa viimeistelin.

Ohuelle canvas-pohjalle tein kortin, jossa käytin yhtä kerroskukkasta.

Taustan värjäsin vedellä ohennetulla Inka Goldilla. Saniaisen lehdet leimailin mustalla, pikkukukkasia varten värjäsin Inka Goldilla akvarellipaperia ja napsuttelin siitä lävistäjällä kukkaset.
Perhonen on metallikoriste ja hunajakennokuvio on stanssattu. Jotka nekin Inka Goldeilla värjätty.

Reunat eivät meinanneet onnistua ei sitten millään. Tulipa naamioitua moneen kertaan! Lopulta olin hyvinkin tyytyväinen ja ahkeruus taas kovankin onnen voitti :) Mikrohelmet pelastivat tilanteen.

Sen verran oli työlästä ja aikaa vievää kortin synnyttäminen, että piti voimajuomat välillä surauttaa blenderissä ja nautiskella ne isännän kanssa piha-altaan äärellä. Raikkaassa juomassa oli vesimeloonia, persikkaa ja nektariinia sekä hiilihapollista vettä.

Pihatunnelmia

Päivittäin pihassa jotain muutosta tapahtuu. Toiset kukkaset lopettelevat kukkimista ja toiset aloittelevat. Ihanat sammalleimupatjat ovat tältä kesältä vain muisto ja paljon kuvia. Ovat nyt aika ruman näköiset, mutta kun parikin viikkoa kuluu niin ovat kauniin vihreitä. Kuihtuneet kielotkaan eivät enää levitä ihanaa tuoksuaan.
Viime syksynä löytyi erästä kukkapenkistä muutama sormustinkukan taimi. Niiden alkuperä ei ole tiedossa. Joskus toistakymmentä vuotta sitten muutama sormustinkukka oli, mutta ei sen jälkeen. Voisivatko sen siemenet piilotella jossain näin kauan...

Sinisarja on tämän kevään hankinta ja availee nyt ensimmäisiä kukkasiaan

Näin jonkun kovakuoriaisen lentävän orvokkipurkkiin ja se jäi sinne jotain puuhailemaan. Menin lähemmin tarkastelemaan ja siellähän oli kultakuoriainen ruokailemassa, työnsi kärsänsä syvälle orvokin kukkaan mettä imemään.

Hyvää viikonloppua!

Jälleen pöllötuunaus

Pihalla vuorimännyn alla olevalla räjähtäneellä rottinkituolilla on monta vuotta istuskellut pöllö, joka sekin melko haalistunut vuosien saatossa. Pöllö sai samanlaisen käsittelyn kuin pikkupöllötkin ja siirtyi sisätiloihin huvimajalle.

Nyt on kaikki pöllöt tuunattu ja ovat päässeet sisätiloihin.

Miniatyyriä lyhtyyn

Kun jokin aika sitten tein keijupuutarhan, niin heti oli ilman muuta selvää, että jatkoa seuraa. Tänään oli vihdoinkin aikaa väsätä isohkoon kynttilälyhtyyn prinsessalle lekottelupaikka. Puiden pilkkomispaikalta löysin sopivan kannon lisukkeeksi lyhdyn eteen. Kaikki muutkin tarvikkeet löytyivät kategoriasta "jos joskus tarvitsee", mehikasvin nappasin kivikkokasvien joukosta.

Eipä tuo tuikku nyt paljon millekkään näytä, mutta olihan se sytytettävä. Loppukesää ajatellen sille paikan tein.
Seuraavaksi on tulossa tonttusysteemi, mutta siitä sitten joskus tuonnempana.

Kyl määkin Turus :)

En yhtään tiedä mistä tuollainen sanonta on peräisin, mutta aika usein kuulen sitä käytettävän.  Sopi nyt kuitenkin otsikoksi tähän päivitykseen.
Meillä on jo pitkälti toistakymmentä vuotta ollut tapana tehdä ystäväpariskunnan kanssa  retki jonnekin. Välillä on oltu pitempään ja välillä yhden yön reissuja. On kierrelty kylpylöitä, majoituttu mökkeihin, tehty kaupunkilomia ja mitä milloinkin. Nyt teimme "perinteisemme" Turkuun ja majoituimme yhdeksi yöksi Hamburger Börsin City Börsiin. Siitä oli kiva tepastella torin seutua ja Aurajokirantaa. Ilmakin oli erittäin suosiollinen tiistaina, satoi vasta illallla. Päivä oli aurinkoinen ja suorastaan lämmin. Meillä on tapana istuskella terasseilla ja puistojen penkeillä kaikessa rauhassa ja katsella mitä ympärillä tapahtuu. Niin teimme myös nyt, ilman kiireen häivää, ilman etukäteissuunnitelmia, ihan fiiliksen mukaan.
Tein kotoa lähtiessä rajun päätöksen olla ottamatta kameraa mukaan. Ei mitään kovin erikoista nähty, vaikkei kamera mukana ollutkaan. Hätävarana on tietysti kännykkä ja pakkohan oli kuitenkin ihan muutama kuva ottaa :)
Kävimme Vareksen jalanjäljillä "Apteekissa", ihailimme Aurajoen rantaa ja söimme maailman parhaat paistetut silakat ja perunamuusin Svarte Rudolfin kannella. Ruoka-annos oli niin herkullisen tuoksuinen, näköinen ja makuinen, ettei siitä tullut minkäänlaista kuvaa otettua :)

Kyllä kassakoneissakin oli ennen tyyliä!

Todella kaunis liukuvärjäys kukkaistutuksessa Aurajoen rannalla.

Kiitos Elisa ja Veikko kivasta Turku-retkestä :)

Pihalla oli reilun vuorokauden aikana tapahtunut sen verran, että juhannusruusun ekat kukat olivat auki ja yksi lemppareistani, keto-orvokki oli myös availlut ensimmäiset kukkansa. Perinteistä poiketen en laittanut juhannusruusuja mummun ruusukannuun vaan laitoin ne vanhaan kahvipannuun, joka löydettiin puretun talon raunioista. Se on niin söötti ja löysi heti paikkansa keittiön pöydältä.

Perhonen teekupin reunaan

Pinterestin ihmeellisestä maailmasta osui tällainen kohdalle ja tottakai oli heti kokeiltava :)

Tulostin perhosen kahtena identtisenä kappaleena, leikkasin toisen irti ja toiseen laitoin 2-puolisen liimakalvon. Kohdistin osat yhteen ja leikkasin puhtaaksi. Pikkasen kimallekynällä viimeistelin. Harmi, ettei ollut perhosen väriin sointuvaa teepussia, mutta vihreä sai luvan kelvata.
Sadepäivänä otetut kuvat ovat vähän sitä sun tätä, mutta nekin saavat nyt kelvata.

Kiva koriste minkä tahansa kesäisen juoman lasin reunalle keikkumaan! Pitää käsitellä vielä erilaisia värejä ja tehdä pieni varasto käytettäväksi sopivassa tilaisuudessa. Sen huomasin, että teekupin reunassa teepussin naru uitti kosteutta perhoseen, mutta kyllä ainakin toisen kerran vielä on ihan siisti käyttää.

Juhannus 2015

Aattona suunnattiin kohti Kokemäkeä ja Pitkäjärven Vapaa-ajankeskusta. Säätiedot lupailivat vaihtelevaa ja sadekuurot alkoivatkin jo matkalla. Sade yltyikin sitten jatkuvaksi, mutta alkuillasta rupesi aurinko paistamaan ja saimme parin sadan muun kanssa nauttia kokosta ja ihanan leppoisesta illasta.

Juhannuspäivänä suuntasimme raviradalle. Olemme joskus 70-luvulla pikaisesti käyneet raveissa, eikä raviurheilu mitenkään kiinnosta, paitsi, että hevoset ovat upeita eläimiä. Nyt päätettiin kokeilla tehdä jotain täysin poikkeavaa juhannuksena ja kauniin sään vallitessa menimme raviradalle. Melkoinen säpinä siellä olikin, aivan oma maailmansa. Totoa emme uskaltautuneet pelaamaan, mutta pidimme ystäväpariskunnan kanssa keskenämme arvauskilpailua lähdön voittajasta. Oman voittajaehdokkaani valitsin suurella asiantuntemuksella ja kriteerinä oli "kivoin nimi" :D Hattutemppu: kolmen ensimmäisen lähdön viimeinen oli minun ehdokkaani!
Taivaalle oli kertynyt pahaenteisiä pilviä, joiden toivoimme ajautuvan jonnekin aivan muualle. Toive ei toteutunut, alkoi kolme tuntia kestänyt rankkasade. En muista montakaan kertaa kokeneeni sellaista sadetta. Nopeasti kertyi vettä järviksi saakka ja pilvipeite synkensi maiseman pelottavan mustaksi, siihen lisäksi kovat tuulenpuuskat, niin asennetta ruvettiin tarvitsemaan raveissa olemiseen. Pelotti, että tuleeko vielä joku trombi, joka kaataa kaiken. Ei onneksi sellaista tullut, mutta vettä tuli senkin edestä. Ravit jatkuivat, vesi ja kura lensi. Kymmenen lähtöä suoritettiin kurjissa olosuhteissa. Noin 5000 katsojasta ei varmaan kukaan selvinnyt kuivana.

Kymmenes lähtö oli se, jota eniten odotimme. Sen sponsoroi Pitkäjärven Vapaa-ajankeskus ja kyseessä oli monten eli raviratsastuksen SM-karsinta. Voittajaksi selviytyi Tähti-Viiva ja Maija Fors.

Sponsoriloimen esittelykierros

Tiukkaa ravia loppusuoralla, nro 4 voitti

Hieno kampaus voittajalla

Voittaja ja sponsori (vihreätakkinen)

Voittajan on helppo hymyillä myös rankkasateessa

Kaatosade jatkui ja tässä kohtaa luovutimme. Kolme viimeistä lähtöä jäi katsomatta. Ei mitään ravipuremaa saatu, mutta mielenkiintoinen tapahtuma, joka vietiin loppuun tosi keljuissa olosuhteissa.
Pitkälle iltaan jatkui sade, mutta ilta vietettiin sisätiloissa Pitkäjärven Vapaa-ajankeskuksessa ravien jatkoilla, jossa mm. karaokekilpailut.
Sunnuntaina ajeltiin takaisin kotiin ja piti kuvata dokumenttia siitä minkälaiselta piha näytti juhannuksena 2015. Tässä kuvasatoa:

 Juhannus on vietetty ja sen päättää kesäpäivänseisaus, eli tänään on ollut pohjoisen pallonpuoliskon pisin päivä ja nyt lähdetään pikkuhiljaa kohti loppukesän pimeneviä iltoja, joista tykkään tosi paljon. Mutta sitä ennen on toivottavasti paljon ihania, lämpimiä ja aurinkoisia kesäpäiviä. Silloin tällöin sataa ropsauttaisi.Mitä sitä ihminen muuta kaipaa...

Näissä tunnelmissa juhannuksen jälkeiseen arkeen.

Oikein hyvää alkavaa viikkoa blogissa kävijöille!