sunnuntai 28. helmikuuta 2016

Vähän erilainen vaihto

Monet varmaan muistavat kun joskus takavuosina tehtiin vaihtoja, joissa oli itsetehty tausta atc-kortille. Ei siis tehty korttia valmiiksi vaan tehtiin taustoja erilaisilla tekniikoilla, miten nyt kukakin halusi; leimaillen, maalaillen, punoksia, mixed mediaa jne jne.
Kyselenkin nyt kiinnostuisiko kukaan vaihtoon, jossa tehtäisi kolme taustaa atc-kortille, taustat liimattaisi jo valmiiksi oikean kokoiselle (8,9 x 6,4 cm) tukevalle kartongille. Vastaanottaja saisi sitten valmistaa siitä mieleisensä kortin.
Tämä lähti siitä kun työpöydällä muun kaaoksen keskellä lojui A4-kokoinen muovitasku, jonka avulla olin tehnyt struktuuria rasian kanteen sivellylle gessolle. Eli olin läntännyt kalvon märälle gessolle ja nostanut varovasti ylös. Siihen oli pöydälle jäänyt kuivumaan enkä sitten heittänytkään roskiin kun oli aika mielenkiintoisen näköinen. Paria sorttia mistiä ja niiden päälle vettä suihkuttelin. Nostin muovitaskun pystyyn ja annoin nesteiden valua pitkin pintaa. Vähän vielä kullanväristä Inka Goldia pintaan ja  kaksipuoleisella liimakalvolla kiinnitin sen mustalle kartongille.
Leikkasin siitä palan onnittelukorttia varten ja vielä jäi atc-kokoiset palat ja niistä tein valmiiksi taustat
Tämä oon siis vain yksi esimerkki miten taustoja voisi tehdä ja nämä eivät tule vaihtoon, jos sellainen toteutuu.
Tämä ennkkokysely kiinnostuksesta ja jos sitä löytyy niin laitan vaihdon pystyyn lähiaikoina. Mitäs sanotte?

Edit: Koska kiinnostusta tuntuu olevan niin laitan vaihdon pystyyn vkolla 11. 
Tervetuloa silloin mukaan!

perjantai 26. helmikuuta 2016

Siinä sitä sitten ollaan

Nimittäin uudelleen atc-kärpäsen puremana. Nyt näyttää vakavasti siltä, että taas tätä naista viedään kuin pässiä narussa. Tänään menin verstaalle siivoamaan, jotta siellä voisi jotain taas tehdä. Katselin vähän aikaa kaaosta ja totesin, että edelleenkin atc-kortteja mahtui pöydän kulmalla värkkäämään.
"Äiti ja lapsi"

"Enkeli"

"Rukous"

"Lempeä"

"Kuningas"
Oli minulla tällainen kerä apulaisena verstaalla :)
Paitsi että atc-kortit jälleen kiinnostavat niin alkoi kiinnostaa toinenkin vanha juttu, nimittäin decoupage-tekniikka. Tein sillä tekniikalla muutaman vuoden myyntiin erilaisia esineitä niin paljon ja itseni kylläiseksi, etten uskonut enää koskaan tekniikasta kiinnostuvani. Nyt kuitenkin sekin nostaa päätään siinä määrin, että servettejä ja decoupage-papereita posti toi tänään. Uskon, että nyt yhdistän tekniikkaan paljon enempi muita tekniikkoja ja tulokset ovat aika lailla eri näköisiä kuin silloin joskus. Esimerkiksi munankuorimosaiikki ja decoupage-tekniikka yhdessä antavat vaikka mitä mahdollisuuksia.
Tähän päivään mahtui yksi harmittava tekstiviesti, nimittäin kansalaisopisto ilmoitti, että viikon päästä oleva emalointikurssi on peruttu osallistujien vähyyden vuoksi :( Eli huono tuurini opiston kurssien suhteen näköjään jatkuu.

Oikein hyvä viikonloppua kaikille blogissa kävijöille! 
 

torstai 25. helmikuuta 2016

Mitä mitä...

Tein jälleen kaksi atc-korttia! Ei kai tästä ole tapa kehkeytymässä, vai johtuuko kenties siitä, että verstaalla on jälleen kaaos ja työpöydällä ei oikein pysty tekemään isompaa kuin atc-kortin ja kohta pelkästään inchien :)
"Sewing"

"Number one"
Aurinkoista päivää!
 

keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Katselulaatikko (vai mikä tämän nimi on)

Jotain ihan uutta, siis minulle! En ole tällaista aikaisemmin tehnyt, mutta onneksi on toiseenkin laatikkoon aihiot. Taidan säästää sen jouluaiheelle.
Piian Räpellykset-verkkokaupasta ostin kaksi pakkausta, joista piti rakentaa ensin laatikko. Vähän kuin Ikean huonekalu, siis :) Materiaali oli jotain puupahvin tapaista ja osat loksastivat hyvin paikoilleen, vähän liimalla vielä varmistin, että pysyy kasassa.
En huomannut ihan alkuvaiheesta kuvaa ottaa, mutta tässä on osittain koottuna. Koostui yhteensä kahdeksasta osasta.
Värjäykseen käytin vedellä ohennettua seepian väristä kirjoitusmustetta ja vihreää mistiä, jossa kultaa joukossa. Takaseinään liimasin tiilikuvioista skräppipaperia. Kuvat tulostin Canonin mattapintaiselle taidepaperille. Liimasin ne kartongille ja leikkasin irti. Kiinnitin kuvat kartonkisuikaleilla takaseinään jotta eivät keiku edestakaisin. Pohjalle kiinnitin Matte mediumilla pikkuisia koristekiviä, joiden päällä lapset seisovat. Ikkunan stanssasin ja tein siihen sisänäkymän. Verhokappa olisi pitänyt olla paremmin näkyvä, nyt sitä ei oikein edes huomaa, mutta kyllä se siinä on. Osoite vielä seinään ja käteen sattui metallinen kello, joten sekin pääsi mukaan.Koko systeemin koko on n. 26x22x3 cm.



En saanut mistään kantilta kuvattua sitä miten kiinnitin nuo kuvat taustaan, mutta tästä alimmaisesta ehkä näkyy parhaiten, että lapset ovat eri tasossa edestä katsottuna.




tiistai 23. helmikuuta 2016

Atc-kortteja

Meneillään oleva askarteluprojekti vaati pienen tuumaustauon ja tein "välikäsityönä" kaksi atc-korttia
Minun uusi mekkoni
Edit; "Minun uusi mekkoni" varattu alice k:lle

Hei, me soitetaan!


maanantai 22. helmikuuta 2016

Orava

Kun alkuvuodesta kuvakansioitani järjestelin ja huonoja, mitään sanomattomia ja näitähän on nähty kuviani poistelin niin taisin luvata, etten enää kuvaa oravia, paitsi jos näen sen liitävän puusta toiseen.
Ajattelin, että pari sataa mielestäni suht onnistunutta oravakuvaa riittää ja varsinkin kun kaikki on kuvattu omalla pihalla samassa maisemassa.
Syksyllä kävi pari oravaa muutaman kerran lintujen kanssa ruokailemassa ja sen koomin ei ole näkynyt, vaikka kuinka on odoteltu. Viime viikolla yksi orava kävi katsastamassa ruokamenun ja ilmeisesti hyväksi havaitsi koska toi seuraavana päivänä kaverinkin. Tätä tiedustelijaa oli kyllä vaan ihan pakko kuvata ja kasvattaa kokoelmaa taas muutamalla kuvalla. Yritän hillitä itseni ja nauttia oravan söpön olemuksen katselemisesta ilman kameran linssiä :) Aina ei vaan pysty!






sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Ravintolapäivä Pitkäjärven Vapaa-ajankeskuksessa

Pitkäjärven Vapaa-ajankeskus Kokemäellä on kuluneen talven ajan muun toimintansa lisäksi toiminut turvapaikanhakijoiden hätämajoituskeskuksena. Tänään siellä vietettiin kansainvälistä ravintolapäivää irakilaisen noutopöydän merkeissä.
Leppoisa ja iloinen meininki sekä hyvä ruoka, niistä oli tämä ravintolapäivä tehty :)
Olin kuvitellut irakilaisen ruoan olevan maustetumpaa ja suolaisempaa kuin se todellisuudessa oli. Mikään mauste mistään ruoasta ei ollut päällekäypä. Kaikkea otin ja mikään ei ollut sellaista "ei ikinä enää", mutta rajallinen on määrä joka vatsaan sovinnolla mahtuu yhdellä istumalla :)
Älkää nyt luulko, että tuo yllä oleva lautanen oli minun! Oli ikäänkuin malliksi koottu lämpimistä ruokalajeista.



Kun oli keitolla aloittanut ja näitä kaikkia herkkuja syönyt niin periaatteessa ei olisi ollut enää tilaa jälkkärille, mutta pakkohan oli maistaa ja onneksi maistoin makeaa pikkuleivosta baklavaa, allaolevassa kuvassa oikealla. Olen ollut tiukasti vuoden alusta saakka "ei lisättyä sokeria"-linjalla. Nyt katsoin läpi sormieni ja ummistin silmäni ja lupasi itselleni ilman suurempia neuvotteluja, että passaa ottaa. Baklavasta löytyy ohjeita ihan suomenkielisenäkin. Baklava on todella makea, mutta maistuva pikkuherkku kahvin kanssa.
Olen päässyt jonkinlaiselta aitiopaikalta seuraamaan turvapaikanhakijoiden elämää. En ole ollut ihan lehtilööppien varassa kun olen mielipidettäni asian suhteen muodostanut. Siksi minulla ei ole on/off-asentoa enkä näe asiaa mustavalkoisena. En lähde sen enempää kantaani ruotimaan, mutta se ei ole missään nimessä kielteinen. Tiedän ja tunnistan kyllä monenlaiset haitat, mutta minulla on  paljon myönteisiä kokemuksia eikä yhtään kielteistä kokemusta omalta kantiltani katsottuna. Jyrkimpiä kannanottoja ja mielipiteitä taitavat esittää ne, jotka vähiten asioista tietävät. No jokaisella on oikeus omiin mielipiteisiinsä enkä halua ketään tässä enkä missään muussakaan asiassa käännyttää ajattelemaan minun tavallani.
Todella hienoa ajattelua edustavat nämä Pitkäjärvellä olevat kuutisenkymmentä turvapaikanhakijaa, sillä he haluavat luovuttaa ravintolapäivän tuoton lyhentämättämänä hyväntekeväisyyteen. Kohde on vielä auki, mutta Kokemäelle joka tapauksessa ja luultavammin lasten ja nuorten toimintaan.
Hätämajoituspaikkoja lakkautetaan ja niin Pitkäjärvelläkin asustelevat turvapaikanhakijat muuttavat paikkaa ja tulevat viikon kuluttua tänne Raumalle vastaanottokeskukseen. Olen kuullut monenlaista kommenttia tästäkin, mutta koska talvikuukaudet Pitkäjärvellä ovat sujuneet ilman mitään häirintää paikkakuntalaisten tai turvapaikanhakijoiden taholta niin en millään usko, että he täällä alkaisivat käyttäytyä toisin ja uskon ja luotan, että raumalaisetkin osaavat olla asiallisia. Kokkeja kiittäessäni  toivotin heidät kaikki tervetulleiksi Raumalle.

Oli hieno tilaisuus päästä maistelemaan irakilaistakin ruokaa, siihen ei välttämättä kovin usein mahdollisuuksia tule. Kiitos ravintolapäivän järjestäjille!


lauantai 20. helmikuuta 2016

Sitä sun tätä viikon varrelta

Jälleen on yksi talvinen viikko takana. Lunta ei ole mainittavammin satanut lisää, mutta ei ole sulanutkaan. Hiukan nollan alapuolella on lämpötila liikuskellut joka päivä. Päivän pituus täällä Raumalla on jo 9 h 25 min. Kevättä kohti mennään hurjaa vauhtia.
Loimulohta valmistettiin viime lauantaina ja ruokailtiin kesäkeittiössämme yhdessä naapuriperheen kanssa
Sunnuntaina osallistuttiin miehen kanssa erittäin mielenkiintoiselle luennolle
Naapureilta saatu joulutähti voi edelleen hyvin ja kasvattaa uusia lehtiä. Ei ihan tavallista meikäläiselle. Yleensä viimeistään tammikuun lopulla ei ole ainuttakaan minkään väristä lehteä ollut jäljellä.
Valoa ja varjoja tuli kuvailtua
Mielettömän upeaa auringonlaskua saatiin ihailla 17.2.  pitkin Etelä-Suomea, niin meillä Raumallakin. Olin kovalla kiireellä (vähän jo myöhässä) menossa kurssille, mutta pakko oli edes kännykkäkuva ottaa kun muuta välinettä ei tietysti mukana ollut. No, paras kamera on se, joka on mukana ja toinen viisaus: Jätä kamera kotiin niin voit nähdä jotain todella hienoa :)
En olisi koskaan uskonut, että koukutun riisipuuroon ja mansikkasoppaan. Mutta nyt olen pahassa addiktiossa kun rupesin keittämään puuron kookosmaitoon.
Lainasin naapurin Elsan ( 2,5 v) ulkoiluseuraksi ja samalla poikettiin lainaamaan kirjojakin kirjastoautolta. Luksusta, kirjastoauto tulee kotoa 200 metrin päähän joka torstai. Kuunneltiin myös linnunlaulua, maattiin lumihangessa, nauraa räkätettiin ja otettiin selfieitä :)

Otturi-Vili kävi ottamassa pikku päikkärit. Kissamaiseen tapaan kestivät neljä tuntia :)



Oikein hyvää viikonloppua kaikille!








perjantai 19. helmikuuta 2016

Valaisimen tuunaus

Valaisimen olin jo kertalleen tuunannut muutama vuosi sitten. Ihan alkujaan valaisimia ostin halvalla kaksi kappaletta ja olivat silloin aivan yksivärisä luonnonvalkoisia. Olivat käytössä aikansa ja sitten tuunasin toisen  tällaiseksi
Nyt tuntui siltä, että vanhat valokuvat, joista todella paljon tykkään, alkavat vallata vähän liikaakin tilaa sisustuksessa. Toisen valaisimen jalka yhdistettynä johonkin varjostimeen on jossain vaiheessa muuttanut kotia. Nyt oli tuon tuunatun varjostimen lisäksi varjostin, joka oli alkuperäisessä moodissaan. Vaikka tuo kankaalle tulostetuin valokuvin koristeltu varjostin jo on aika nuhraantunut niin jätin sen kuitenkin vielä talteen.
Maalasin jalasta nuhraantuneet alunperinkin vähän epäonnistuneet leimakiekurat peittoon valkoisella gessolla. Leikkelin servetistä ruusukuvioita ja kiinnitin ne decoupagelakalla.

Sitten töpöttelin sormella lumipastaa koko jalan (paitsi kuviot) ympäriinsä. Tuo kuvassa näkyvä lumipasta (Aleenes´ True Snow) sopii hyvin sormella töpötettäväksi kun on erittäin sileää ja sopivan paksuista.


Seuraavaksi hennosti Inka Goldeilla töpöttelin vähän väriä, että sain gesson hohtavan valkoisuuden pois. Mattapintaisella kalustelakalla lakkasin kahteen kertaan koko jalan. Vielä  liimailin pieniä lasitipluja sinne tänne, hiukkasen kimalleliimaa ruusuihin ja jalka sai luvan olla valmis.


Varjostimeen kiinnitin myös ruusukuvioita ja lakkasin sen kahteen kertaan. Ylä- ja alareunaan liimailin lasitipluja.

Kun vein tuunatun valaisimen verstaalta kotiin niin sanoin miehelle, että nyt meni piirun verran överiksi, yltiöromanttisuuden piirteet alkoivat täyttyä. Miehen mielestä tuunaus oli erittäin hyvin onnistunut ja niin katsoin valaisimelle paikan ja siihen jäi, ainakin toistaiseksi. Edelleenkin olen sitä mieltä, että joku "särmä" tuosta puuttuu, mutta kaikkeen kuulemma tottuu, niin varmaan tähänkin :)