Kurpitsan kesyttäjän hommissa

Naapuri soitti pari päivää sitten: "Tul heti hakemaan tää puoliks tapettu kurpitsa pois". Olin vähän hämmentynyt, että mikä ihmeen puoliksi tapettu kurpitsa, mutta sanoin, että tulen heti. Ei ollut veitsi pystynyt isohkon kurpitsan paloitteluun. Puoliksi tapettu kainalossa tulin kotiin ja minullapa on sellainen ase, että jos ei sillä tokene niin sitten on dynamiitin paikka. Muutamia vuosia sitten sain käsintaotun ison puukon ja sillä kaverina pienempi ns. emännän puukko. Ei ole sen jälkeen muilla veitsillä ja puukoilla juurikaan käyttöä ollut.
Tällaisen puoliksi tapetun toin kotiin :)

Ei ihan helppoa paloittelu tälläkään aseella ollut, mutta onnistuihan se ja hetken kuluttua olivat kurpitsan palat uunissa paahtumassa.

Lisäsin vielä pari perunaa ja sipulia ja  kasvislientä pataan ja haudutin kypsäksi.

Sitten sauvasekoittimella soseeksi ja purkillinen kookosmaitoa sekaan. Vähän mustapippuria myllystä ja ripaus suolaa. Koristeksi vielä kasvimaalta persiljaa. Paahdoin osan siemenistä pannulla ja laitoin koristeeksi, mutta niitä ei kyllä viitsinyt pureskella.

Vein naapurillekin kurpitsankesyttäjän sosekeittoa ja hyväksi todettiin.
Siemeniä oli kurpitsan sisällä uskomattoman paljon. En niitä tietenkään pois heittänyt vaan pesin puhtaaksi ja annoin kuivua. Blenderissä ne olisivat sopivasti soseutuneet aamusmoothien joukkoon, mutta siemenet olivat tosi kauniita ja päätinkin askarrella niistä jotain.

Verstaalta löytyi kartonkikartio, vanhasta kulahtaneesta koristeesta talteenotettu posliinipää ja posliinikädet sekä pari valkoista höyhentä, pieni lasipallo, pätkä hopeanväristä nauhaa, kohoväriä ja liimaa. Ei muuta kuin hommiin ja tällainen kurpitsaneito oli lopputuloksena

Vielä siemeniä jäi vaikkapa korttiaskarteluun tms.

Kesäherkkuja

Todellista lähiruokaa on nyt ollut tarjolla kotipuutarhasta ja ne mitä sieltä ei saa niin ostan paikallisesta REKO-lähiruokaringistä. Kaupassa käydessä usein ihmettelen kärryjen tyhjyyttä, vaikka viikon ostokset kerralla teen.
Salaatit kuuluvat ruokalautaselle päivittäin. Kesällä syödään ja juodaan värikkäästi :)

Karviais-vadelmapiirakka maistui hyvältä

Ihania elokuisia päiviä ja pimeneviä iltoja!

Kesä on ihana

Onko suurempaa nautintoa kuin istua kotipihalla mukavasti auringon syleilyssä ja nauttia mansikkainen juoma. Blenderissä mansikkamehu ja mansikat tasaiseksi, lisäksi sitruunalla maustettua kivennäisvettä, mansikanpaloja, tuoreita sitruunamelissan ja mintun lehtiä sekä pari orvokinkukkaa koristeeksi. Siinä jos missä maistuu kesä!

Siinä samalla voi nauttia unikoiden hehkuvista väreistä

Toisena päivänä voi nautiskella toisen väristä voimajuomaa. Ananasta, appelsiinia, porkkanaa,banaania, nektariinia, kurkkua ja sitruunalla maustettua kivennäisvettä.

Ja katsella kun sitruunapuu availee huumaavan tuoksuisia kukkasiaan

Kuunnella ja katsella kun pörriäiset ja leppäkertut käyskentelevät valkosalvian kukinnoissa

Ja ihmetellä tuon pienen ja sisukkaan orvokin kasvamista laatan rakosesta. Kuvan ottamisen jälkeen on jo toisenkin kukan tyrkännyt :)

Ihanan makuinen välipala tuli kun paloittelin hunajameloonia ja mansikoita. Lisäksi tuoretta minttua ja sitruunamelissaa.

Välillä näkymien tallentamista verkkokalvoille ja välillä kameran muistikortille, milloin mitenkin.

Nauttikaa kesästä, sen väreistä ja mauista, auringosta ja välillä sateestakin. Kesä on ihana!

Mansikoita!

Olen parin viikon ajan kauppareissulla kyttäillyt mansikanmyyntikojun hintoja. Milloin mennään kipurajan alapuolelle? Nyt oli lauantaina se hetki, litran sai seitsemällä eurolla. Olen unelmoinut siitä, että salaatin voisi koristella uusilla kotimaisilla mansikoilla. Ulkolaisia en Suomessa osta, vaikka niitä mielelläni Suomen rajojen yli suuntautuvilla reissulla syönkin. Siis minulla ei ole mitään niitä mansikoita vastaan vaan niiden kuljetusta. Olen lähiruoan kannattaja ja käyttäjä aina kun se vaan suinkin on mahdollista. Yrttejä ja salaatteja on jo omasta takaa.
Juhlahetki uusien mansikoiden kunniaksi näytti tallaiselta:

Oman pihan mansikoita saadaan vielä tovi odotella, kukkivat vasta. Mutta nyt alkaa näitä herkkuja helposti myyntipisteistä mukaan tarttua. Kesä!

Joku facebook-kaverini oli laittanut profiliinsa eräänlaisen raparperin käyttökohteen ja olihan sitä kokeiltava kun materiaalia pihalla kasvaa iso puska.
Raparperin varret pätkittiin lasimaljakkoon (käytin erään kynttilälyhdyn lasia) maljakon korkuisiksi paloiksi ja ne laitettiin pystysuuntaan siten, että maljakko täyttyi. Sitten vettä ja kukkaset raparperien väleihin. Puna-apilat ovat yksiä luonnon lempikukkasiani ja niitä on isohko alue pihan reunalla. Aloittelevat kukintaansa, joten sieltä vähän ja ruohosipulin kukkasia lisäksi. Sopiva asetelma keittiön pöydälle siitä tuli.

Yksi atc-kortti ym

Ei oikein ole virinnyt atc-innostus uudelleen vaikka jossain vaiheessa sellaista uumoilin. Tänään tein muita kortteja ja jostain laatikosta jäi käteen kaksi kuvaa, joille löytyi heti osoite, hyvin simppeli ja yksinkertainen atc-kortti niistä tuli.

"Shhhh, älkää kertoko, että olin tuolla kirjahyllyn takana piilossa".

Korttien tekemisen lomassa nautin lautasellisen salaattia ja ison lasillisen smoothieta. Istuin ulkona ja kuuntelin lintujen laulua ja lähitilan kukon kiekumista, aurinko paistoi lämpimästi. Ei valittamista :)

Kaksi lempikukkaani, kielo ja orvokki pienessä perintömaljakossa ovat perinne. Kielot kukkivat pihan reunamilla runsaasti ja varsinkin iltaisin täyttävät pihan tuoksullaan.

Hetken mielessä käväisi ajatus joulusta kun katselin  keltaista hyasinttia ja Santa Claus-tulppaania. Vähän kitusia ovat, viime keväänä kukkivat komeammin kukkasin, mutta ovat kuitenkin talvesta selviytyneet. Tulppaani on alunperin joulusta 2013 ja hyasintti joulusta 2014.

Smoothie ja digeily

Aamulla oli muutama aste pakkasta ja jossain vaiheessa hipsutteli vähän luntakin. Onneksi itsensä saa huijattua kesätunnelmiin vaikkapa tällä smoothiella: viinirypäleitä, baby-pinaattia, banaani ja turkkilaista jugurttia.

Päässä on jo jonkin aikaa muhinut digikollaasi, joka olisi pääpiirteittäin musta, mutta siinä olisi myös jotain punaista. Eilen illalla oli muhinut riittävästi ja tuloksena oli "Punapukuinen nainen tunnelissa".

Sitä sun tätä viikon varrelta

Kevättä pukkaa, aurinko paistaa ja linnut katsastavat pesäpönttöjä. Eilen lämpötila oli siinä kuuden plusasteen kieppeillä, mutta täällä merenrantakaupungissa kylmä tuuli on aika usein riesana, niin eilenkin. Ilmatieteenlaitos ennustelee oikeinkin kylmää loppuviikolle, mutta keikkuenhan kevät aina tulee.
Tiistaina siivoilin nuohoojan jäljiltä ja eikös keramiikkainen possu hypännyt alas hyllyltä tuhoisin seurauksin. Melkein 20 vuotta sitten sain sen lahjaksi koulukaverilta. Silloin possu makasi keltaisten ruusujen keskellä lautasella. Olen kiinalaisessa horoskoopissa sika, joten siitä lahjavalinta. Aikani pyörittelin palasia kädessäni, jos siitä vielä jotain saisi tuunattua, mutta toivoton tapaus oli hän. Nyt possu siirtyi pihan takareunalla olevan kuopan täytteeksi. Sinne rikkoutuneet ruukut yms on jo vuosien ajan heitetty. On siinä joskus tuhannen vuoden kuluttua ihmettelemistä kun arkeologi keräilee kuopasta kappaleita ja tekee tutkimuksia niidenkin alkuperästä :) Mutta siis harmittaa possun kohtalo, se muistutti joka päivä minua kivasta koulukaverista vuosikymmenien takaa. No muistan minä "Rallun" ilman possuakin <3

Viime viikon kuntoutuksesta innostuneena otin esille taas käsipainot ja joogakirjan. Päivittäiseen käyttöön!?

Posti toi Kittilästä tervehdyksen laserleikattujen kuvioiden ja siipistanssien muodossa. Siipistanssia olen jo pitkään etsiskellyt ja nyt sellaisen sain.

Siitä on jo useampi vuosi kun vaihdoimme aamupuuron lisukkeineen lusikoitavaan smoothieen. Sellaiseksi olen sitä nimittänyt tai tuttavallisemmin aamumössöksi. Eilen minulle selvisi, että tuo ruoka on nimeltään smoothie bowl ja ah niin trendikästä. Olemme siis ratsastaneet trendien aallonharjalla, ennenkuin aalto oli edes noussut! Joskus sitä vaan on niin aikaansa edellä :) Linkin reseptiä en noudata, vaan minulla on ihan oma paljon monipuolisempi näppituntumaresepti, joka vaihtelee joka aamu.

 Naapurin rikkoutuneen lasipöydän sirpaleista tekemäni kynttilälyhty on päivittäisen ihailuni kohteena. Kynttilän väristä riippuu, minkälaisina säröt hohtavat ja pelkkä auringonvalokin saa sen aivan eri näköiseksi

Huomasin, etten ole tänne päivittänyt Sailan Ystävä-decoon tekemääni aukeamaa. Tyttöjen kuvat ovat servetistä.

 Kiitos Saila kun sain olla mukana.

Oikein hyvää loppuviikkoa teille kaikille!