Mixed Mediaa "Katriina"

Luin hieman huolimattomasti erään haasteen teeman; huomioin vaan mixed median, mutten sitä, että piti olla kortti. No mun työstä mikään kortti tullut, siis en osallistu tällä siihen haasteeseen.
Tämä on taas sarjasta "mitä kaapista löytyy". Vuosikausia on talouspaperin palaseen käärittynä kaapissa ollut kipsiin valetut nukenkasvot. Mikä lie projekti ollut silloin menossa ja yksi pää on jäänyt yli tarpeen. Samaisesta säilöstä löytyi mdf-massasta tehtyjä koristejutskia. Jaahas, mitäs näistä vois kehitellä? Nukenkasvoista halusin ilman muuta sellaiset leikeissä kuluneet, elämää nähneet ja siitä se lähti idea kehittymään. Tunsin nenässäni jotain kumia olevien nukenkasvojen tuoksun ja aistin kuluneet ja likaantuneet, auringonpaisteessa ahavoituneet, karheat posket. Sitä mielikuvaa lähdin tavoittelemaan. Mielikuvalla oli nimikin: Katriina, lapsuuteni nukke. Lumivalkoisia kipsikasvoja rupesin tuunailemaan akryliväreillä. Useamman kerran pyyhin  ja taas värjäsin. Olisi mieli tehnyt vähän kolhaista kasvoja, mutta en uskaltanut, jos vaikka olisivat tykkänään säpäleiksi menneet. Monen monituisen vaiheen jälkeen kasvot vastasivat mielikuvaani. Tukkaan kiinnitin Gel Mediumilla sekalaisia pieniä helmiä ja niitä maalailin ja embossailin ja taas maalailin ja embossailin. Meni niin kokeiluiksi! Kuitenkin aikalailla sinnepäin lopputulos kuin mitä olin kuvitellutkin.
Taustaksi jälleen ohut canvaspohja (13 x 18 cm) ja siihen tein sabluunan avulla craclekohopastalla vähän struktuuria. Sivuihin liimasin mdf-koristeet ja ylä- ja alareunaan helminauhaa. Taustan värit olen suihkutellut ainakin kuudella värillä mistejä ja embosaillut muistaakseni kolmella tai neljällä erivärisellä kohojauheelle. Kamera oli siinä pöydällä sitä varten, että otan työvaihekuvia. Arvatkaapas muistinko yhtään kuvaa ottaa?! Kun oikein innostuu niin kaikki muu unohtuu. Ruusut olivat tylsän ja haljun violetteja ja niitäkin tuunailin aika rankalla kädellä. Pari metallikoristetta ovat ylijäämävarastoa viime kesän Matka Luovuuteen-viikonlopun Finnabairin kurssilta. Ja vielä loppusilaukseksi tämän hetken lempparit Inka Gold-värit turkoosi ja violetti ja tottakai ripaus kultaa metallivahalla! Näin "Katriina " oli valmis.

 Alla olevassa kuvassa minä, Katriina ja koirani Taija, vuosi taitaa olla 1953.  Ihana ja hauska yhteensattuma on, että ensimmäinen lapsenlapsenikin on Katriina <3

Tämän kertainen mixed media-työni rakentui lapsuuden muistoille, erityisesti Katriina-nukelleni <3