Pitsiviikkoterveiset

Raumalla vietetään parhaillaan  45. kerran Pitsiviikkoa. On monenlaisia näyttelyitä, tapahtumia, pihakirppiksiä, esityksiä jne. Välillä aika hiljainenkin kotikaupunki herää menoon ja meininkiin. Uskoisin, että kaikille löytyy jotain, myös niille, jotka eivät viikon pääaiheesta, pitsistä välitä. Muutamaan otteeseen tulee kierreltyä ja kaarreltua tuttuja katuja ja nautittua ihanasta tunnelmasta, ihmisvilinästä ja ennen kaikkea siitä, että kymmenille Vanhan Rauman pihoille on mahdollista päästä katsomaan pihoja ja pihakirppisten valikoimaa. Loppuviikolla avautuvat markkinat ja silloin on lakritsinauhojen lisäksi mm. paljon upeita käsitöitä myynnissä. Perjantaina on Mustan Pitsin Yö. Siihen huipentuu Pitsiviikko, vaikka se virallisesti vielä viikonlopun kestääkin, mutta silloin on jo sellaista lähdön tunnelmaa, kauppiaat pakkaavat tavaransa ja poistuvat ja kadut hiljenevät taas normaaliin elämään.
Eilen kiertelimme ystäväpariskunnan kanssa pitkän päivän Vanhaa Raumaa. Yksi upeimmista käyntikohteista oli taiteilija Kerttu Horilan työhuone ja piha. Siellä tulee käytyä melkein joka Pitsiviikko ja aina haluaisi jäädä sinne muutamaksi päiväksi nauttimaan satumaisesta tunnelmasta.
Muutamia hänen upeita taideteoksiaan tuli jälleen kuvattua.

Kertun "oma kuva"

Teokset sulautuvat kauniisti puutarhaan. Ne ikäänkuin kuuluvat sinne!

Katsokaa erityisesti patsaiden ilmeitä! Kerttu Horila on taitava ja tuottelias taiteilija, jota ihailen suunnattomasti.

Pihakirppisten tarjonta oli laidasta laitaan, eli kaikkea mahdollista ja mahdotonta, tarpeellista ja tarpeetonta. Pääsääntöisesti hinnat olivat todellisia kirpparihintoja, ylihinnoittelua en oikeastaan havainnut. Pakko tunnustaa, että olen huono kirppariasiakas. Pidän tiukkaa linjaa ja ostan vaan ja ainoastaan sellaista, mille ostohetkellä tiedän olevan jotain käyttöä. Rahaa kului tällä kertaa ruhtinaalliset 7 euroa!
Olen pitkään etsiskellyt kukkasiiliä, tai mikä sen virallinen nimitys mahtaakaan olla. En kukkasia varten, vaan "telineeksi", jossa voin kuvata vaikkapa kortteja tai pitää esillä vanhoja valokuvia tms. Nyt vihdoinkin osui kohdalle! Eräältä pihalta löytyi peräti kolme ja kaksi niistä lähti mukaani. En ostanut kaikkia etten olisi vaikuttanut ahneelta :)
Eräältä pihalta löytyi nahasta tehty pienehkö venetsian naamio ja hetken sitä katseltuani tiesin hyvin tarkkaan mihin sen tarvitsen. Siihen palaan sitten myöhemmin.

Perjantaina vielä ollaan menossa pitemmäksi aikaa nauttimaan tunnelmasta ja katsastamaan markkinoiden tarjonta.