Vuodatusta ja näpräilyä

Sateiset ja lämpimät säät jatkuvat edelleen. Tuulikin tuivertaa välillä melkosen navakasti.Sää puhuttaa. Kun ihmiset tapaavat toisensa, ensin kauhistellaan säätilaa ja ettei yhtään tunnu siltä, että joulu on parin viikon kuluttua ja siitäpä sitten jo näppärästi siirrytään turvapaikanhakijoihin ja siihen liittyviin ongelmiin. Itse en vaan millään jaksaisi tuhlata energiaani kumpaankaan kun olen aika voimaton noiden asioiden suhteen. Sää on sitä mitä on ja siihen meidän on parasta sopeutua, eikä se nyt niin vaikeeta voi olla, varsinkin ellei työpaikka ole ulkona. Tuohon toiseenkaan ongelmaan ei taida monellakaan lääkkeitä löytyä, ei minulla ainakaan. Jos jollain on niin kannattaapi sitten tehdä jotain asian hyväksi.
Miksi on niin vaikeaa erottaa toisistaan kahdenlaisia asioita, sellaisia joille ei voi mitään ja sellaisia joille voi? Sille voi, että joulutunnelman luomiseen on kyllä konsteja vaikka sää olisi minkälainen. Ei siinä edes kovin vilkkaalla mielikuvituksella tarvitse olla varustettu. Kaikenlaista kivaa näpräämistä sisätiloissa löytyy, voi suunnitella joulun koristeluja ja tehdä niitä, voi suunnitella joulun ruokia ja leivonnaisia ja valmistaa niitä ja polttaa kynttilöitä, nautiskella glögiä ja kuunnella tai vaikkapa itse laulaa joululauluja. Ja nyt voi  siivota kaapit ja laatikot jos se jonkun mielestä jouluksi pitää tehdä. Siihenkään hommaan ei säällä ole mitään merkitystä, kai. Ihanaa, ei tarvitse keksiä mitään tekosyitä ettei viitsi pestä ikkunoita. Kaikki ymmärtävät, ettei nyt tällaisilla ilmoilla...
En väitä, etteikö lumi yksi joulutunnelman luojista ole, mutta ei ainoa eikä mielestäni tärkeinkään.
Kuten jo aikaisemminkin olen maininnut, niin olen outo, mitä huonompi sää, sen enemmän verstaalla viihdyn eikä sateenropina peltikattoon pahalta kuulosta. Tämän pitkähkön esipuheen ja vuodattamisen jälkeen voinkin siirtyä siihen asiaan, joka varsinaisesti oli tarkoitus postata.
Koska omin kätösin tehdyt joulukortit (n.65 kpl) ja suuressa osassa myös itsetehdyt kuoret ovat nyt Postin huomassa ja vastuulla, että jouluksi perille ehtivät, niin huojentuneena katselin kaaosta vertaallani. En kerro, ettekä edes halua tietää, miltä siellä näyttää :) Ei huvittanut ruveta lapioimaan paperisilppua ja muuta roskaa lattialta ja laittamaan materiaaleja oikeille paikoilleen. Mutta ei hätää, löysin pari puista pakkauslaatikkoa. Mitäköhän niistä tekisi? Laatikoiden koko on 27x9,5x2 cm. Lisäksi pöydällä olevista kasoista löytyi vanerisia poroja ja pullosutikuusia, muutamia stanssattuja kuusia ja stassattujen ikkunoiden kanssa käytettäviä koristelistoja.

Pari sorttia lumipastaa, koristekultamaalia, paria väriä mistejä, kimalleliima, pienia lasikuplia ja strasseja ja tällanen on lopputulos

Ehkäpä huomenna lapioin ne roskaläjät verstaan lattialta, raivaan pöydän ja laitan kaikki putelit ja härpäkkeet paikoilleen...EHKÄ :)  Ainakin illalla kutsuu Tonttujen yö Vanhan Rauman kaduille ihastelemaan jouluvaloja ja kuvakulmia etsimään.