Minun Afrikkani osa 4

Masai Mara on Kenian luonnonpuistoista kaikkein lajirikkain. Loputtomilta näyttävät ruohosavannit jakautuvat kahteen osaan, toinen on lähes 600 neliökilometrin laajuinen varsinainen kansallispuisto ja toinen noin 1200 neliökilometrin laajuinen alue, jossa masait elävät vanhojen perinteidensä mukaisesti yhdessä nautalaumojensa kanssa. Kansallispuisto jatkuu Tansanian puolella Serengetin kansallispuistona, välissä on Marajoki. Eläimet siis vaeltelevat yli rajojen.

Matkalla Masai Maraan mm. tällaisiä näkymiä Narokin kaupungin kohdalta

Hikisen, erittäin kuoppaisen ( lue: monttuisen) ja tomuisen matkan jälkeen saavuttiin Sarova Mara Game campiin, jossa olisi kotimme seuraavat vuorokaudet.

Ja koti oli aika hulppea teltta

Kun tomut oli suihkuteltu pois ja lounasta syöty niin oltiinkin jo valmiit ensimmäiselle puistoajelulle Masai Marassa...jospa ne kaksi puuttuvaa palasta The Big Fiveen bongaisi.
Eipä pitkälle ehditty ajella kun ensimmäinen leijona nähtiin. Siinä oli ilmielävänä naarasleijona edessämme. Sykähdyttävä hetki!

 Ja lisää leijonia

Aika hauskanen puu, tai siis sen hedelmät kuin makkaroita ja makkarapuu se nimeltään onkin. Makkarat eivät ole ihmsravinnoksi kelpaavia, mutta jotkut eläimet niitä syövät.

Seuraavaksi olikin vuorossa yksi tähtihetkistä...gebardin bongaaminen. Siellä se lempparikisuni pötkötteli pusikon varjossa. Vähän nosti päätään, mutta ei viitsinyt ylös nousta, vaikka olin varta vasten tullut häntä katsomaan. Mutta nähty!

Aikamme gebardia ihailtuamme jatkoimme taas matkaa. Alla olevassa kuvassa näkyy maiseman kerroksellisuus ja se miten kauas voi nähdä. Värit haalenevat kohti horisonttia ja viimeksi kauimmaisena näkyy vuorijono.

Vielä näimme ilta-auringossa kolmen leijonan ryhmän. Yhden poskeen oli ikävästi tarttunut joku iso piikki.

 Kolme shakaaliakin tuli katselemaan olisiko leijonilta jotain safkaa jäänyt yli oman tarpeen.

 Aurinko teki laskuaan ja oli suunnattava kohti majapaikkaa. Näimme vielä mm kirahvin, jonka selässä matkusti lintuparvi.

Loppumatkan keskityin ihailemaan ja kuvaamaan auringonlaskua Masai Maralla. Osa kuvista on suoraan kohti auringonlaskua ja osa vastakkaiseen suuntaan. Kuvissa näkyvä yksinäinen puu on aavikkotaateli, johon suorastaan hullaannuin. Sen muodossa on jotain niin taiteellista ja kaunista ja afrikkalaista.

Upea päivä jälleen takana. The Big Fivesta puuttui enään norsu. Ja olin nähnyt gebardin! Kun sängyssä silmät sulki niin vielä ilmestyivät kaikki päivän tapahtumat verkkokalvoille.
Aamulla olisi aikainen herätys, klo 6 lähdetään aamuajelulle ja aamiainen syödään vasta sieltä tultua ehkäpä joskus klo 9 kieppeillä. Iltapäivällä olisi mielenkiintoinen vierailu masaikylään ja vielä ilta-
ajelu auringonlaskuun saakka.
Näistä sitten osassa 5

Kun kotona lauantaina katselin vakkariohjelmaa "Avara Luonto", niin ihailin jälleen suunnattomasti
upeaa kamerankäyttöä ja sohvannurkassa torkkupeittoon kääriytyneenä olin parhaalla näköalapaikalla, mutta tunsin taas niin suurta onnea siitä, että olin päässyt kokemaan avaraa luontoa suorana lähetyksenä livenä :)

Huomiseen!