Siirrytään adventtiaikaan

Voiko sanoa, että joulu tulla jolkottaa? Ainakin omasta mielestäni  oikein juoksujalkaa on tulossa. Olen jouluihminen ja tykkään, että joulu näkyy kotona. Mihinkään hysteriaan en mielestäni syyllisty ja pyrin kaikenlaista hössötystä välttämään. Tiedä sitten, onnistuuko aina, mutta edes yritän.

Vuosikausiin en ole joulutorttuja syönyt, koska mielestäni ne ovat murustavaa höttöä, jotka eivät edes maistu millekkään. Hillo tietysti maistuu hillolle, mutta muuten.
Näin jossain kuvan joulutortuista, jotka oli tehty piparimuotilla ja sitten paistettu muffinivuoassa. Eipä tuo mitään tunteita herättänyt, sama taikina, sama hillo. Mutta sitten eräs tuttava laittoi kuvan tekemistään tortuista, joissa täytteenä oli tuorejuustoa ja hilloa. Kuulosti heti tosi hyvältä. Yhdistin nuo kaksi vinkkivihjettä ja nyt olen torttuni löytänyt!
Muottini oli sellainen "normikokoinen" ja sillä tehdyt osoittautuivat liian pieniksi silikoniseen muffinivuokaan, joten käytin kaapista löytämiäni alumiinivuokia. Yhdestä valmiista pakastetaikinalevystä tuli kolme kappaletta. Pienet viillot vielä sakaroiden väliin niin asettuu paremmin vuokaan ja sakarat jäävät vähän pystyyn niin täytekin pysyy siinä missä pitääkin. Täytteeksi laitoin Mascarpone-juustoa ja aprikoosihilloa.

Valmis torttu on sopivan pieni (halk.viitisen senttiä) ja maistui todella hyvältä. Juuston ja hillon liitto on onnistunut. Molempia voi vaihdella ja vaikkapa muuttaa suolaiseksi versioksi, hillon tilalle kinkkua tai salamia. Onko se sitten enää torttu, nimellä niin väliä.
Jos haluaa vähän isompia niin sitten vaan isompi piparimuotti ja muffinivuoka käyttöön.

Käynnistimme joulukauden, kun kerran oli torttujakin. Huvimajalle lämpö päälle ja kynttilöitä palamaan. Ulos ei viitsinyt kynttilöitä laittaa kun vettä tihuutti ja sadetta oli yöksikin luvassa.

Kuuma hehkuviini ja tortut maistuivat joululta, kynttilät toivat tunnelmaa ja sähkötakka lämpöä.

Väinö-tonttu tietysti on taas tullut pois kaapistaan tuomaan hyvää mieltä keittiössä puuhaileville.

Oikein hyvää ensimmäistä adventtiviikonloppua kaikille blogissa kävijöille <3

Ruusuja, ruusuja

Syksyn edetessä ja kesän jäädessä aina kauemmas ja kauemmas taakse, pitää vielä viimeisiä pihakukkasia kuvata hullun lailla. Sama kuin keväällä ensimmäisten kukkasten avautuessa, jokainen on niin sanomattoman kaunis ja valokuvauksellinen ja niin ovat ne syksyn viimeisetkin väriläiskät. Aina aukeaa vielä joku ruusu tai unikko ja sekin on ehdottomasti kuvattava kun se on varmaan viimeinen :)
Pakkasta on ollut öisin enimmillään vain parisen astetta, joten mitään ei ole vielä todella lopullisesti paleltunut. Kummasti aurinko vielä päivisin lämmittää kuuraiset kukkaset virkeiksi ja taas avautuu joku nuppu.

Pihavaahteran lehtien "punastumista" odotellessa myrskytuuli riepotteli ne alas puusta ja lehdet olivat enempi keltaisia kuin punaisia. Ei tullut vaahteranlehtiruusuja tänä syksynä tehtyä, mutta yhden ruusun tapaisen väänsin siten, että keskellä oli vaahteranlehtiä ja reunoilla vuorenkilpeä.

Syksyn väreihin sopiva smoothiekin tuli kuvattua tuon ruusun seurassa

Ruusujen leipomistakin tuli kokeiltua. Ohje löytyy mm. täältä

Jospa vielä ennen ruusujen lopullista kuihtumista tulisi aamu, jolloin kaikki on kuuran peitossa ja aurinko olisi just noussut. Arvatkaapa onko silloin kiire pihalle kameran kanssa!!!

Eilisen päivän teema oli haravointi ja muutenkin pihan siistiminen talvikuntoon. Vielä jäi jonkin verran erilaista kesäsysteemiä paikoilleen kun ei vaan malttanut. Piha-allas jo kuitenkin tyhjennettiin, ettei mahdollinen muutaman asteen yöpakkanen riko pumppua.Ja tuo altaan tyhjentäminen tarkoittaa minulle sitä, että kesä on loppu, totaalisesti. Kai se lokakuussa jo saakin olla loppu.
Ainakin melkein viimeiset kukkaset leikkasin maljakkoon.

Hyvää alkavaa viikkoa :)

Kauden ensimmäinen raparperipiirakka

Meillä raparperi kasvaa aika varjoisessa paikassa, mutta nyt alkaa olla jo varret sitä luokkaa, että käyttöön. Piirakka on se herkku, johon eniten raparperia käytän. Esim. kiisseliä ei meillä oikein suosita.
Ensimmäinen piirakka kahvin kanssa ulkona auringonpaisteessa syötynä on juhlahetki ja se hetki oli tänään.

Menossa uuniin

Tulossa uunista

Lisukkeeksi vaahtoutuvaa vaniljakastiketta

Sitruunamelissa ja orvokki viimeistelivät annoksen

Ja eikun ääntä kohti! Ai niin, resepti on täältä.

Hyvää Juhannusta!

Raparperi-mansikka-juustokakun ohjeen nappasin täältä ja lisäsin vielä mansikoiden päälle raparperimehuun tekemäni kakkukiilteen.Reuna on vähän kuin "rotansyömä" kun laitoin vuokaan leivinpaperiarkin, jonka laskostelin reunasta. Kannattaa tietenkin laittaa suikale niin tulee siisti reuna. Maku on vielä arvoitus, mutta illalla tiedetään!

Tämän kuvan myötä toivotan kaikille oikein Hyvää Juhannusta, huolehtikaa itsestänne ja toisistanne!

Kiitos edelliseen postaukseen tulleista hyvän juhannuksen toivotuksista.