Makrokuvahaaste 142

Tämän kertaisen haasteen aiheena kiemurteleva.
Eilen ostin kevään ekat orvokit,jotka istutin kahvikuppeihin ja laitoin olkkarin ikkunalaudalle. Ilahduttavat siinä kaikkein eniten kun pihalla ei vielä paljon olla.
Sisalilla vähän koristelin näitä kuppiorvokkeja.

Makrohaaste 141 Mittari

Haasteen aiheena on mittari. Kyllähän erilaisia mittareita huusollissa löytyy, mutta valitsin saunamittarin

ja vanhan (lähemmäs 60v sitten isäni sai 50-vuotislahjaksi) mittarin, josta asteikko on joskus rikkoutunut, mutta säästin mittarin taustana olleen avaimen, jonka joskus tuunasin uuteen elämään. Jonkilainen mittari kai tämäkin...mittaa muistoja.

Makrohaaste #140 kirpeä

Pärnun torilta ostin perjantaina litran karpaloita ja kirpeitähän ne ovat, mutta niin terveellisiä.

Makrohaaste 139 Veitsi

Eipä tarvinnut pitkään miettiä tämän kertaisen haasteen aiheen kohdetta!
Olen taottujen ja ruosteisten esineiden vannoutunut ihailija ja niitä on huusolliin ja pihallekin kertynyt ja lisää kertyy aina kun mieleinen kohdalle osuu.
Muutama vuosi sitten saimme kuopiolaisen puukkotaiturin tekemät veitset telineessä tuliaisiksi kun hän oli meillä kyläilemässä. Niissä on yllinkylin silmän ruokaa ja käytössä maailman mahtavimmat. Muut veitset ovat sen jälkeen saaneet aika visusti pysyä laatikon perällä. Etualalla olevan veitsen mies sai miniältä viime jouluna ja se täydentää hienosti käyttöveitsien kokoelman.

Joskus olen Tammelan Hakkapeliittamarkkinoilta ostanut taotun veitsen, lusikan ja haarukan ja ne kiinnitettiin säkkikangastaustalle ja kehyksinä toimii ruosteinen hellanrinki.

Makrotex #136 Haju

Ostin viimekesänä eräästä näyttelystä ranskankielisen kirjan. En osaa paria tervehdystä lukuunottamatta ranskaa, mutta tuo kirja oli pakko saada. Nimittäin suorastaan rakastuin ihaniin kansiin. Etukannen sisäpuolella on kauniilla käsialalla nimikirjoitus, jonka kirjoittajasta ei ole hajuakaan.

Makrotex nro 135

Haasteen aiheena on antiikkinen/ikivanha/ajan patinoima. Kuvan maitokannu on kotoisin mieheni kotitilalta, jostain navetan takaa se on tullut aikoinaan pelastettua ja nykyisin sillä on paikka keittiössämme. Sen ruosteinen pinta miellyttää aina vaan.