Olen löytänyt ensimmäisen harmaan hiuksen kuontalostani jo alle kolmekymppisenä. Vuosikymmenten aikana juurikasvusta päätellen koko tukka on muuttunut harmaaksi. Harmaa juurikasvu on ollut syynä jatkuvaan värjäyskierteeseen vähintään viiden viikon välein. En ole koskaan mitään vakavampia allergiareaktioita päänahassani tuntenut, mutta nyt kun ei ole ollenkaan värjätty noin kolmeen kuukauteen, niin päänahka on täysin hilseetön eikä minkäänlaisia kutiavia kohtia ole.
Muutaman vuoden valmistelin itseäni johonkin ihmeelliseen ja vähän muka pelottavaankin muutokseen. Ei ollut harmaa olo ja taas laitettiin väriä päähän. Jos kuitenkin ilman värjättyjä hiuksia olisinkin paljon vanhemman näköinen? Olen tukkani kanssa siinä mielessä tarkka, että haluan sen aina olevan suht huoliteltu, myös ihan kotioloissa. Pikkuhiljaa sain todisteltua itselleni, että osaisin elää myös harmaatukkaisena ihan entiseen malliin. Kiinnitin paljon huomiota harmaatukkaisiin ihmisiin ja erityisesti ihastelin platinablondeja. Sitten kampaajani kanssa tehtiin kolmen kerran suunnitelma, miten edetään kohti luonnollista väriäni. Ensin paljon vaaleita raitoja, sitten seuraavalla kerralla vähän tummia raitoja. Muutama leikkaaminen vähän tiuhempaan tahtiin ja kas, eihän tukkani väri ollutkaan harmaa vaan platinablondi! Muutamassa kuukaudessa oli värjäysten jäljet poissa eikä missään vaiheessa tukka ollut sen näköinen, että jotain radikaalia on tapahtumassa.
Värjäysten lopettaminen teki tukan erittäin helppohoitoiseksi ja "säyseäksi". En ole kymmeniin vuosiin käyttänyt fööniä enkä kiharrinta. Muotovaahto ja harja sekä joskus hiuskiinnettä jos välttämättä tarvitsee.
Ylemmässä kuvassa on vähän vanhaa roosaa. Se laitettiin värillä, joka kestää kymmenisen pesukertaa. Alemmissa kuvissa täysin "luomu". Valaistus tekee sen, että keskimmäisessä näyttää hieman todellisuutta valkoisemmalta.
