Mixed Mediaa

Eilen olimme läheisen henkilön 80-vuotisjuhlissa. Hän on ammatiltaan maalari ja edelleen ikinuorena ja virkeänä tekee alan töitä. Korttia mietiskelin aikani ja sitten päädyinkin tällaiseen väkerrykseen, joka saa tehdä kortin "virkaa".

Alusta on 14 x 15 cm kokoinen ja maalipurkkin korkeus on 5,5 cm. Tapettirulla ja sakset piti myös saada mukaan, koska synttärisankari on sitäkin laittanut varmaan kilometrikaupalla seiniin.
Kaikki tilpehöörit kiinnitin Gel Mediumilla ja maalasin sitten tummanharmaalla, lähes mustalla. Sen jälkeen sivelin kauttaaltaan hennosti hopean väristä Inka Goldia koko työhön. Vielä tehostuksia kullanvärisellä Inka Goldilla ja kullan värisellä Miranol-koristemaalilla. Pohjaan liimasin pienen värssyn ja onnittelutekstin. Sellanen "kortti".

Tuunattu löytökenkä

Alkukesällä oltiin kuvaamassa Tampereen Tikkulassa ja siellä eteeni osui tällainen hylätty musta kenkä no 27. Mielikuvitus lähti laukalle saman tien ja kenkä lähti mukaani Raumalle.

Pesin sen ja siinä se on koko kesän nököttänyt verstaan pöydällä odottamassa tuunausta. Kristallinkirkkaana oli ajatus, että siivethän ehdottomasti pitää kengän kantapäässä olla ja kärjessä jotain herkkää. Sudenkorentoja on pihalla lennellyt ja siitä muistin, että jossain on metallinen sudenkorento ja löytyihän se kohdasta sudenkorennot. Vitsi vitsi, kun olin aikani laatikoita kolunnut ja melkein jo luovuttanut, niin löytyihän se. Sellaista ajatuksen virtaa kenkään liittyy, että siivet kuvaavat sitä, että jos tahdot, sä osaat lentää ja sudenkorento kärjessä sitä, että välillä pitää vauhdista huolimatta askeltaa myös varoen ettei tallaa hitaampia ja  heikompia alleen.

Nimiäislahja pikku prinssille

Naapurin pikku prinssille tein nimiäislahjaksi tällaisen ei niin vauvamaisen rasian. Halusin siihen vähän miehekkyyttä, koska sisälle tulivat hyvin miehekkäät mustat nahkatossut :)

Tossut on valmistettu pohjoismaisesta kromivapaasta nahasta ja valmistaja on MM for minis & mommies.

Pikku prinssi sai nimekseen

Mixed mediaa

Tänään oli serkkupäivä ja halusin päivän emännälle, Marja-serkulle viedä jotain itsetehtyä. Marja on hyvin taitava ja taiteellinen käsillätekijä ja puuhaa paljon myös ruokien ja leivonnaisten parissa.
Sattui olemaan ostettuna kraft-kantinen mustalehtinen albumi ja sitä rupesin Marjalle sopivaksi koristelemaan.
Työtavat on tullut jo useampaankin kertaan vastaavanlaisissa kerrottua, joten ei niistä tässä sen enempää, kuvat kertokoot puolestaan:

Etukansi

Pienet ruokailuvälineet muistuttavat Marjan kokin ja leipurin taidoista

Taiteilijan siveltimillä on siivet

Takakansi

Selkä

Omistuskirjoitus ensimmäisellä lehdellä

Minulle nämä serkkutapaamiset ovat erittäin tärkeitä. He ovat ainuita, joiden kanssa voin muistella yhteistä lapsuutta. Nauraa räkätämme kaikille hassutuksille, välillä vakavoidumme ja taas joku muistaa jotain kivaa. Kunnioitamme samoja asioita, nauramme samoille asioille ja kaikilta tulee puhetta ihan kiitettävästi. Aina kun on serkkujen kanssa tavattu, ajattelen, että meidän äitimme siellä jossain ovat ylpeitä ja iloisia siitä, että heidän lapsensa edelleen pitävät yhteyttä.

Siveltimestä syntynyt idea

Räntää on hissukseen satanut kohta vuorokauden verran. Edelliset lumet olivatkin jo sulaneet ja nyt on sitten taas viitisen senttiä märkää lunta maassa ja vähän puussakin. On ollut kiva sulkeutua luolaansa ja tehdä sitä sun tätä. Olen penkonut laatikoita ja kaappeja. Monenlaista mielenkiintoista on löytynyt ja niitä on tarkoitus hyödyntää lähiaikojen askarteluissa. Jotain jo aloittelinkin, mutta sitten ei ollut harmaintakaan aavistusta miten työ jatkuu, joten se jäi odottamaan.  Aloittelin myös puurasian tuunauksen uuteen lookiin. Rasiassa on ollut puusorvin teriä. Rasia on kuivumassa ja sen tuunaus jatkunee huomenna.
Jotain tuli ihan valmiiksikin :) Nappasin pari viikkoa sitten talteen siveltimen, joka oli isännän mielestä tehtävänsä tehnyt. Tänän sitä siinä kääntelin kädessäni ja odottelin ideaa tulevaksi. Ja kyllähän se siitä alkoi kehkeytyä. Siveltimen lisäksi otin käyttöön yhden vanhan valokuvan, joka on tulostettu jollekin muutaman millin paksuiselle kevyelle levylle. Kymmenisen vuotta sitten Rauman Museo myi kokoelmistaan poistettuja kuvia ja minähän niitä tietysti ostin aika montakin, vanhoista kuvista kun tykkään. Lisäksi käyttöön tuli pienempi vanha valokuva, jonka olen joltain joskus saanut. Muutaman metallihärpäkkeen ja vanhan avaimen lisäksi vielä vahän munankuoria, timangeja, mustaa gessoa, Inka Gold vahavärejä, Glossy Accentia ja Gel mediumia. Näistä aineksista sekoittelin tämän taulun. Työ eteni minulle tyypilliseen tapaan, ei mitään käsitystä mitä seuraavaksi tapahtuu, ihan fiiliksen mukaan jälleen homma edistyi. Tämä on sitä mistä niin suuresti nautin, ei etukäteissuunnitelmia eikä valmistumisaikataulua. Halusin tuohon siveltimeen varteen tekstin "IDEA", koska siveltimestähän idea syntyi :) Taulun koko on 35 x 22 cm. Sekä isossa, että pienessä yläkulman kuvassa esiintyy nimi Ida Berglund. Vuosina 1888-1920 Raumalla toimi hänen valokuvaamonsa.

Munankuorimosiikkia

Pari tällaista MDF-levystä tehtyä purkkia olen joskus vuosia sitten tilannut saksalaisesta askarteluliikkeestä. Molempiin olen kiinnittänyt ympyräsyvennykseen servettikuvan. Sille asteelle olivatkin jääneet pölyttymään kaappiin. Munankuorimosaiikin innoittamana tein nyt toisen valmiiksi.
Maalasin jo olemassaolevan servetin päälle valkoisella pariin kertaan ja kiinnitin uudenlaisen servettikuvion purkin molemmin puolin olevaan ympyräsyvennykseen. Töpöttelin lumipastaa karkealla siveltimellä kukkasen ympärille ja embossasin karkealla kirkkaalla kohojauheella pieniä pallukoita tehosteeksi. Munankuorilla päällystin sitten muun osan purkista, hioin sileäksi, värjäsin taas vedellä laimennetulla mustalla kirjoitusmusteella ja suihkautin vähän paria väriä mistiä sinne tänne. Lakkasin kolmeen kertaan ja viimeisen lakkakerroksen ollessa märkä ripottelin pintaan karkeaa kirkasta kohojauhetta ja kuumensin puhaltimella kuivaksi. Kullanvärisellä Inka Goldilla viimeistelin ja purkin sisäpuolen maalasin kullan värisellä Miranolilla. Näköjään olen niin sekakäyttäjä, että aina on pakko sotkea useampia tekniikoita samaan työhön :)

 
Perustekniikan opettelin tästä kirjasta ja se on myös innoituksen lähteenä toiminut.
Kiva yllätys oli, että kirjan toinen tekijä, Sirpa Eloranta oli bongannut edellisen munankuorimosaiikkityöni ja käynyt kommentoimassa sitä.

 Seuraavaksi on tulossa pyöreä riipus.                                                 

Mixed Mediaa/munankuorimosaiikkia

Joskus tullut hankittua kirjaa muistuttava pahvirasiasarja. Pienempi rasioista (kooltaan 17x13x5,5 cm) on ollut jemmassa ja unohdettuna vissiin useamman vuoden. Nyt otin sen käsittelyyn.
Käyttämäni tekniikka oli varsin sekalaista. Mitään tarkkaa suunnitelmaa ei taaskaan ollut vaan työ eteni miten eteni. Ensin kiinnitin kanteen servettikuvion ja lakkasin sen kertaalleen ja sen ympärille liimailin valkoisia kananmunankuoria ja nyt maltoin antaa tässä vaiheessa kuivua yön yli. Siistin reunat ja hioin hiekkapaperilla terävät särmät pois. Värjäsin kauttaaltaan päältä ja sisältä rasian vedellä ohennetulla mustalla kirjoitusmusteella. Tulee muuten kaunis harmaa ja sävy riippuu laimennussuhteesta.Suojasin kuvan ja suihkuttelin muualle paria eri väriä mistiä. Reunoihin ja selän vahvikkeisiin embossasin kirkkaalla karkealla jauheella vähän struktuuria ja sitten Inka Gold kultaa vähän reunoihin. Kannen kolme lakkauskerrosta himmensi Inka Goldia aika tavalla ja viimeistelinkin vielä lakkausten jälkeen kullanvärisellä Miranolilla. Kannen sisäpuolelle embossasin sydämen erittäin hienojakoisella hopeanvärisellä jauheella. Oliskos työvaiheet pääpiirteittäin siinä.
Lopputulos miellyttää itseäni.

Siinä oli tämänpäivän luovan työn osio 1 ja nyt luovan työn osioon 2 ja siinä tekniikka on täysin selvä, lumikolan lykkeleminen :)

Hyvää viikonloppua!

Kortti kymmenvuotiaalle tytölle

Kummityttömme tytär Lilli kyseli  syyslomalla meillä ollessaan, että olenko jo suunnitellut hänen synttärikorttiaan. No olihan minulla olemassa jonkinlainen visio. Olen aina saanut Lilliltä kehuja siitä, että teen hänelle mieluisia kortteja. Niissä ei saa olla hempeitä rimpsuja ja rämpsyjä vaan enempi sellaista rouheaa tyyliä.
Kymmenvuotiaalle tein tällaisen kortin. Ikkunasta katsoo sankari itse (kesällä ottamani kuva).

Väinö-tonttu tuli taas eilen ulos kaapista ja toivottelee blogissa kävijöille oikein tunnelmallista ja hyvää joulun odotusta ja jouluun valmistautumista.

Pari onnittelukorttia

Nimipäiväsankarille tein tällaisen kortin

Taustana on ohut canvaspohja, jonka päälle kiinnitin servetin ja kuvion risteyskohtiin liimasin puolikashelmet. Kukkasen ja lehdet leimasin ja väritin akvarellikynillä vesisiveltimen avulla ja vielä muutama strassi kukan keskelle koristeeksi Leikkelin sitten irti akvarellipaperiarkilta ja kiinnitin stanssatun kuvion päälle.

Synttärisankari sai vähän miehekkäämmän kortin, jonka tekniikka on jo tullut tutuksi useissa mixed media-töissäni.

Joutsenparin tuunaus

Joskus kauan kauan sitten on saatu ystäväpariskunnalta ilmeisesti jostain kupariseoksesta valmistettu joutsenpari. Aikojen saatossa ovat olleet monessakin paikassa ja pinta on mennyt huonoksi. Jolloinkin yritin niitä kiillottaakin, mutta eipä asia siitä paremmaksi tullut. Kun nyt meikäläiseen on iskeytynyt tuunausinnostus niin sai joutsenparikin uuden ilmeen. Ainakin nyt siirtyivät "välivarastosta" olohuoneen pöydälle :)

Ennen

Jälkeen

Jospa voisi vähitellen irtaantua tämänsorttisesta tuunailusta. Kaksi pienehköä jostain keramiikan tapaisesta valmistettua kissaa  huvimajan rappusilla olisivat vielä jonkinlaisen muodonmuutoksen tarpeessa. Pitää yrittää keksiä niihin jotain muuta tekniikkaa. Toisaalta tätä on niin kiva tehdä, ans kattoo ny :)