sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Vuorokausi Kylmäpihlajan majakalla

Kylmäpihlajan majakka sijaitsee Rauman edustalla (n.10 km kaupungista). Siellä on tullut käväistyä useammankin kerran ja usein on ajateltu,että olisi kiva yöpyä siellä. Nyt se on toteutettu!
Yhteysaluksella matka majakalle ei kestä kuin jotain 40 minuuttia.Entiset luotsien huoneet ovat nykyisin vierailijoiden käytössä. Ei ollut valittamista viidennen kerroksen asunnon näköaloissa!
Sää oli eilen sateen tuhruinen,mutta syksyllä siihen on helppo orientoitua. Kahvittelun jälkeen saimme kuulla majakan historiaa. Aurinkokin näyttäytyi ja sääennusteet eivät tällä kertaa pitäneet paikkaansa,vaan sade loppui aika nopeasti.Kameran linssin läpi tuli katseltua maisemia, toki myös ilman kameraa. Syksyinen ulkosaari on upea kaikessa karuudessaan. Jaksan katsella vaikka kuinka pitkään kallioita ja ja merta.Lapsesta saakka olen niihin tutustunut ja rakastunut. Meren ja syksyn  tuoksu höystettynä katajalla...aaah!
Majakalla tarjottu illallinen oli aivan omaa luokkaansa. Aluksi keittiön terveisinä tarjottiin ihana pikkuannos jääkellarin lohta ja mummun kurkkua, sitten alkukeitoksi suppilovahverokeittoa tuorejuustolla ja pääruuaksi paistettua siikaa ihanilla lisukkeilla ja kaiken kruunasi paras pannakotta ikinä. Henkilökunnan suosittelemat viinit täydensivät kokonaisuuden. Ruoka oli paitsi taivaallisen hyvää myös todella kauniisti laitettu esille ja tarjoiltiin iloisen hymyn kera.
Illan päätteeksi saunottiin ja löhöttiin kylpytynnyrissä ja katseltiin kun pimeys laskeutui saaren ylle ja majakan loisto syttyi palamaan. Kaiken tämän jälkeen oli ihana kömpiä huoneeseen peiton alle ja nukkua yö majakassa. Hiljaisuus oli käsinkosketeltavaa.
Pilvisyydestä johtuen ei auringonlaskua nähty ja toivottiin,että nousu näkyisi, mutta ei kaikkea voi saada.Pilvessä oli aamullakin. Aamiainen oli hyvä ja parin tunnin saaren kiertelyn jälkeen maistuikin saaristolaislounas, jossa kalaa oli monessa muodossa,eli aivan herkkua. Kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin oli pakattava kamerat ja yhteysalus toi turvallisesti mantereelle. Päällimmäiseksi jäi ajatus:tästä tulee perinne, joka syksy yksi yö majakalla!


 
 Majakalla on pieni ihana kappeli,jossa vietetään vihkiäisiä, kastetilaisuuksia ja muistotilaisuuksia.

 Näin upeita purjelaivoja Raumanmerellä purjehtii.Purjelaiva Kathrina

 Majakan loisto on syttynyt ja lähettää valosignaalia merenkulkijoille.





 Kallioiden eleettömät syksyiset värit ja veden lyijynharmaus ovat niin kauniita.

Ikinä en ole nähnyt missään niin paljon tyrnimarjoja kuin nyt Kylmäpihlajassa.Myös katajat olivat innostuneet marjoja tuottamaan.

6 kommenttia:

  1. Voi kun näyttää ja kuulostaa ihanalta. Mäkin voisin ottaa tollasen "hiljentymishetken".

    VastaaPoista
  2. Ihanaa, ihanaa <3 kauniita kuvia olet ottanu :)

    VastaaPoista
  3. Oi! Sä olitkin nopea bloggaamaan :D Mä tuun myös ens vuonna! Ihan varmasti on ollut mahtava kokemus! Kuvia odottelen lisää! Kummaltakin teiltä :) Terv. Nurkantakanaapuri Kati

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kati,mä olen niin salamannopee:)Poikaystävä varmaan kans julkasee jotain ja meillä niitä sit olis enemmänkin nähtävillä.
      Suosittelen lämpimästi mukaantuloa ja sit toivotaan vähän enempi tuulta niin saa kunnon pärskekuvia:)

      Poista
  4. En oo kade, en oo kade.......
    Ihanaa teillä on ollut ja superrrmahtavat kuvat myöskin. WAU!!!!
    Kiitos kerronnasta ja kuvista...ihan kuin pikkuisen olen jo ollut tuolla majakassa :)

    VastaaPoista
  5. Hienoja kuvia ja tunnelmia! <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!