My Life

My Life-otsikon alla tulen kirjoittelemaan siitä miten elän ja miten haluan parantaa elämäntapojani.
Olen jo muutaman vuoden ollut hyvin kiinnostunut terveellisestä, lähellä tuotetusta, mielellään luomusta ja ehdottomasti itsetehdystä ruoasta. Kaikenlaiset einekset, maustetut jugurtit, välipalavanukkaat, makkarat, leivonnaiset, makeiset, limsat ja monet muut prosessoidut tuotteet saavat minun puolestani jäädä niille varatuille pitkille hyllyilleen. Tuoteselosteet tutkin melko tarkkaan ennen ostopäätöstä. Superfoodeja on jo nyt aika paljon käytössä ja lisää haluan kokeilla. Hedelmät, vihannekset, marjat, pähkinät, öljyt, juurekset, kala ja lammas ovat tärkeitä raaka-aineita kun laitan ruokaa.

Kun elin lapsuuttani 40-luvun lopussa ja 50-luvulla niin syötiin mutisematta sitä, mitä äiti laittoi ja hän laittoi sitä mitä materiaaleja sattui saamaan ja mihin vähät rahat riittivät. Ruoan terveellisyys oli tuntematon käsite...kunhan sitä nyt ylipäätään oli ja sai itsensä kylläiseksi. Vieläkin muistan ensimmäisen banaanin ja appelsiinin, jotka söin. Makeiset olivat harvinaista herkkua, jota ei välttämättä joka viikko ollut tarjolla ja silloinkin ainoastaan yksi lakupatukka tai muutama nallekarkki.
Näin jälkikäteen ajateltuna ruoka oli sikäli terveellistä, ettei se sisältänyt lisäaineita ja herkkuhetket olivat harvinaista suurta juhlaa. Liikunta oli tärkeässä osassa, koska matkat kouluun taittuivat kävellen tai polkupyörällä ja vapaa-aikoina juostiin, hiihdettii ja luisteltiin. Joten kaikesta huolimatta lähtökohdat elämälle olivat hyvät, liikakiloista ei ollut vaaraa.
Myöhemmin kuvaan tulivat mukaan kaikki mahdolliset "eimitäänjärkeä"-syömiset. Ajan myötä 10-15 liikakiloakin kertyi ja olo oli sellainen tunkkainen, sain eirilaisia allergioita ja ihottumia, psorista johtuvan nivereumankin koin aika voimakkaana. Vieläkään en tajunnut terveellisen ruoan merkitystä. Kaalikeitoilla ym poppakonsteilla yritin liikakiloja karistaa. Onnistuinkin ja hetken kuluttua ne olivat takaisin, ei välttättä korkojen kanssa, mutta kuitenkin. Meillä on aina syöty runsaasti vihanneksia, mutta muuten vähän mitä sattui. Leivonnaiset maistuivat ja suklaalevy ei kauan vanhentunut.
Liikuntakin oli aika vähissä, hyötyliikuntaa lukuunottamatta tykkäsin retkottaa sohvalla lukien tai sohvan nurkassa käsitöitä tehden.
Kolmisen vuotta sitten innostui netistä etsiskelemään sivustoja, jotka käsittelivät terveellistä ruokaa ja kirjastosta lainasin kirjoja, joissa samoja asioita käsiteltiin. Todellinen herätys tuli parisen vuotta sitten kun Paula Heinonen luennoi Raumalla. Siitä alkoi se tie, jolla nyt olen ja uskallan sanoa, että pysyn ja mieheni olen saanut samalle tielle  mukaan. Suurena makkarafanina hän kylläkin silloin tällöin haluaa syödä makkaraa!

 Luennon ja tämän kirjan avulla ymmärsin miten tärkeä elin on suolisto ja sen hyvinvointi vaikuttaa merkittävästi ihmisen terveyteen, energisyyteen ja vastustuskykyyn. Kun suolisto voi hyvin niin koko ihminen voi hyvin ja suolistosi hyväksi voit tehdä monenlaisia asioita. Koska minulla on yleensäkin asioissa  pelkästään on- ja off-asento ja heti nappulat kaakkoon niin tässäkin asiassa tein täyskäännöksen aikaisempaan nähden ja se kyllä kannatti. Ihottumat ovat kadonneet, allergioistakaan en enää kärsi, nivelvaivoja ei ole ja jonnekkin katosi myös alun toistakymmentäkiloa painosta. Lisäsin myös liikunnan määrää. Ja energiassa löytyy!
En väitä, että terveellinen ruoka parantaa sairaudet, mutta ei se ainakaan voi pahentaa niitä ja ilmeisesti kroppa on myös lääkityksille otollisempi ja niistäkin saadaan enemmän tehoa irti. Pyydän näitä lukiessanne huomioimaan, että kysymyksessä ovat minun omat tuntemukseni ja kokemukseni, ei lääketieteelliset tai muut faktat.

Jokainen haluaa elää pitkän ja terveen elämän, niin myös minä. Mutta ymmärrän, että minun itseni on tehtävä sen tavoitteen eteen valintoja. Niitä valintoja olen nyt jo paljonkin tehnyt ja niitä on vastaisuudessakin tehtävä. Näistä haluan kertoa blogini lukijoille.
Toivottavasti asia kiinnostaa ja kovin mielelläni luen mahdollisia kommenttejanne, kiitos jo etukäteen.
Ensimmäisenä varsinaisena aiheena on aamiainen ja siitä lähipäivinä postaus.