Nyt on vuorossa Väinön oma matkakertomus.
Niille lukijoilleni, jotka eivät Väinöä tai tuttavallisemmin Väkää tunne, kerron vähän taustaa. Kymmenisen vuotta sitten Tampereen Kädentaidot-messuilla eräältä myyntipöydältä tuo iloinen tonttu katsoi sillä silmällä, että olin siitä paikasta myyty tai siis tonttu oli myyty minulle. Jo kotimatkalla tonttu sai nimekseen Väinö ja ihan siitä syystä, että näytti Väinöltä. Strategiset mitat, pituus 18 cm ja paino 110 g. Elämänsä on melko tylsää, koska 11 kk vuodesta asustelee kodinhoitohuoneen yläkaapissa muiden tonttujen kanssa, mutta on sikäli etuoikeutetussa asemassa, että pääsee jo pikkujouluksi keittiöön valvomaan jouluvalmisteluja. Siinä se hyllyllä jokaikinen aamu on yhtä hyväntuulisena toivottamassa "hyvät huomenet" ja iltaisin huikkaa "kauniita unia" kun sammutan valot. Väinö on ollut monien joulukorttien mannekiini ja joulukuun ajan myös fb-profiilikuvani.
Miksi Väinö sitten Sallaan mukaan lähti? No siksi, että Luovat huoneet-fb sivustossa oli jotain keskustelua maskottien ja nukkien kuvaamisesta ja silloin sain idean, että Väinöpä lähtee mukaan ja tekee oman matkakertomusksensa. Nyt Väinö on saanut (vähän kyllä autoin) kuvat valikoitua, joten tervetuloa Väinön mukana Lappiin.
|
Bussimatkan ajan jouduin olemaan matkalaukussa...ei kiva, mut siin se meni |
|
Ai hurja ku ol kiva pääst pois laukust ja vaelteleen. |
|
Välil pakko vähän istahtaa ihailemaan maisemia |
|
Täst oli kiva katella maailman menoa |
|
Renkkusin kaikis mahdollisis paikois |
|
ja hauskaa oli |
|
Tauoil join mun omast pienest kuksast kaffet |
|
Täs mää poseerasin ihan matkaseurueen mieliks |
|
ja vieläki ko joku halus |
|
Ei siel ny hiihdetty ja sai kävel iha misähalus |
|
Tää ol meijän kämpän ovi |
|
Kämpän ikkunast näkys tällanen maisema |
|
Arska paistaa ja uus päivä |
|
Iltasin ol ihana kaivautuu peiton alle |
|
Repun taskus mää suurimmaks osaks kuljin |
|
Humpsahdin jonkun kelon koloseen |
|
Kivet isoi, mää pieni |
|
Taas renkkumas kelos |
|
Tääl vois vaik asustel |
|
Puolukoit ol aika paljon ja niit tul syötyy |
|
Sieniäki ol paljon, niit en syöny |
|
Kukkuu... |
|
Oi kauhee mikä pudotus |
|
Niinko mulle tehty kolo |
|
Hups, meinasin pudot |
|
Linssilude |
Reissu men hienost, housuist putos nappi ja takapuoli vähä tul likaseks, mut ei haittaa.
Mun ei kuulemma tartte men kaappiin, vaik jouluun on paljo aikaa. Saan istuu vähä sillai piilos kodihoitohuonees ja siit sit pikkujoulun keittiöön. Kiva ko viiteit kattoo mun reissukuvat :)
Terveisin Väkä
Tämä olikin viimeinen osio Sallan reissukuvista.
Kiitos matkakertomuksesta Väinö! Sulla on ollut kiva matka :)
VastaaPoistaKiitos Manumiina :) Terveisin Väinö
PoistaVäinö on tosiaan iloa tuova hahmo, on niin iloinen naama. Tutun näkösessä repussa kulki retken:) Ihana kertomus ja kuvat.
VastaaPoistaVäinöllä ei ole milloinkaan känkkäränkkäpäivää :)
PoistaSinun blogistasi tuo repun bongasinkin ja totesin reissun aikana oikein toimivaksi ja sopivan kokoiseksi päivärepuksi.
Väinö & Arja kiittävät kommentistasi :)
Väkällä on ollut hauska reissu, toivottavasti myös teillä ;)
VastaaPoistaKiitos Maiju :) Kyllä meillä kaikilla oli oikein hauskaa ja virkistävää!
PoistaOlipas mainio tarina ja Väinön lisäksi näkyivät kauniit maisemat! Väinöhän voi jatkaa seikkailuja vaikka kuinka paljon...onhan joulusalaisuudet taas lähellä... Kiitos Arja!
VastaaPoistaKiitos Mailis :)
PoistaEhkäpä Väinö joskus taas jossakin seikkailee...