Taas yksi pieni ja tärkeä sana ajatteluttaa tänään.Varmaan jokaiselle lapselle opetetaan jo pienestä alkaen "mitenkäs sanotaan" kun jotain saa. Yleensä lapset sen helposti oppivat ja käyttävätkin kiitos-sanaa ahkerasti. Kummallinen tapa on tuolla sanalla myöhemmin kadota monien sanavarastosta. Muistammeko antaa kiitosta hyvin onnistuneesta työstä, vaikkapa asiakaspalvelusta? Ei välttämättä, mutta jos joku meni pieleen, niin moitteet kyllä muistetaan antaa. Ellei kuulu mitään niin ei ole moitittavaa, kaikki on mennyt hyvin...näinkö se menee? Vai niin, että annetaan se kiitos? Se saattaa pelastaa jonkun päivän ja ehkäpä seuraavankin päivän. Ei kiitoksella elä, mutta siitä saa hyvän mielen.
Tämä maisema jäi toistaiseksi haaveeksi.
Kiitos teille, jotka jaksatte kalenteriani seurata!
Totta puhut! Kyllä kiitoksia pitäisi muistaa viljellä paljon ahkerammin. Olen välillä turhankin kärkäs moittimaan huonoa palvelua, mutta ehkä en aina muista kiittää hyvästä palvelusta. Silloin kun sen muistaa, niin ilo ja mielihyvä on molemminpuolista.
VastaaPoistaLapselta kiitos tulee luontevasti, meillä pikkumies vastaa "kyllä kiitos" aina kun häneltä kysyy haluaako/ottaako hän tätä. Ihana tapa pienellä. Minulla on kokemusta asiakkaana ja asiakaspalvelijana olosta ja täytyy sanoa, että kiitos on unohtunut. Itse yritän kiittää saadessani palvelua, sillä minulle tuli joka kerta niin hyvä mieli, kun asiakas kiitti. Saattoi jopa päivästä tulla parempi kiitoksen myötä.
VastaaPoistaKiitos sinulle tästä ajatuksia herättävästä kalenterista :)
KIITOS Arja taas kauniista kalenteriluukusta!!
VastaaPoistaIhana kalenteriluukku. Meillä on lunta jo noin 10 cm, joten kissa jo peittyisi kivasti.
VastaaPoistaIhana KIITOS-kuva tämän päivän luukusta tulikin.
VastaaPoista