perjantai 20. joulukuuta 2013

Joulukalenterini 2013 # 20

Vähiin käyvät kalenterikortit ennenkuin loppuvat...neljä niitä enää jäi ja sehän tietää sitä, että jouluaattoon on samanverran öitä.
Sää jatkuu lämpimänä, nyt reilu kolme astetta plussaa ja säätietojen mukaan on lämpenemään päin. Valkeasta joulusta haaveilemisen voi unohtaa...ilmeisesti lunta ei tule tämän vuoden puolella. No ei tule sitten!
Tämän päivän teemani on kohteliaisuus.
 Asia, joka puhuttaa päivittäin. Huomaanko itse olla kohtelias kaikissa tilanteissa ja ollaanko minulle kohteliaita. Sekä että! Kyllä monesti huomaa, että olisinhan tuonkin asian voinut kohteliaammin sanoa tai tehdä. Yleensä tämä tapahtuu jonkun tunnemyräkän yhteydessä ja varmaan muulloinkin... valitettavasti. Mutta helpommin tietenkin huomaa sen ettei minulle oltu kohteliaita kaupassa, virastossa, liikenteessä. Siinä ehkäpä yleisimmät kohteet. Syy miksi tänään tuo teema ajatteluttaa liittyy pariinkin kauppareissuun lähipäivinä. Kiirettä pitää varsinkin isommissa kaupoissa, niin asiakkailla kuin henkilökunnalla. Jälkimmäisen suhteen ei ollut valittamista, mutta voi hyvät hyssykät asiakkaiden edesottamuksia ruuhkassa. Pää punaisena ja naama rypyssä mennään ostoskärryt kolisten juurikaan välittämättä kanssaihmisistä. Törmätään toisten kärryihin eikä tietenkään anteeksipyyntöä vaan vihainen katse "hittoako sinäkin siinä tukkona olet"-tyyliin. Vielä tässä vaiheessa itsekseni naureskelin ja ajatuksissani toivottelin hyvää päivänjatkoa. Mutta kassajonossa ei oikein jaksanut naurattaa. Jono ei edes kovin pitkä ollut ja iloinen kassatyttö veteli tavaraa läpi reippaaseen tahtiin. Siinä olisi voinut ihan kaikessa rauhassa seisoa ja katsella ympärilleen, miettiä niitä näitä. Mutta kun ei...pitää tiukempaan ja tiukempaan tiivistää jonoa. Kärryjä työnnetään edessäolevan jalkoihin ja teko ei ole vahinko eikä anteeksipyyntöä kuulu. Ja eikun uudelleen! Yritin pitää edellä olevaani asiallista väliä, mutta ei se onnistunut kun oli ketjukolari menossa. Aika moni tuntuu ajattelevan, että jos oikein tiukassa seisotaan niin kassa pystyy nopeampaan työskentelyyn ja jono kulkee paljon nopeammin. Vielä viimeinen pisara ylitsevuotavaan maljaan; kun edellä oleva maksaa  voi tulla ihan pokkana niin lähelle että halutessaan tunnusluvun näppäilyn voi nähdä. Ja ihan samassa ajassa tuon kaiken voisi hoidella kohteliaasti ja kaikilla olisi hyvä mieli! Eivät tietenkään onneksi läheskään kaikki käyttäydy kuvaamallani tavalla, mutta tuo epäkohteliaasti käyttäytyvä osa tulee huomatuksi.
Aiheesta voisi puhua pitkään ja hartaasti, mutta tämä riittää tähän kohtaan.

Kun joulukortit tuli tehtyä pitkin vuotta ja olivat hyvissä ajoin valmiina niin on ollut hillitön halu kuitenkin jotain näpertää verstaalla.
Princles-purkin uusi elämä kynttilöiden pakkauksena

Talonmallisia tikkurasioita koristelin digeilemälläni kuvalla ja lisukkeeksi lumihiutaletarroja ja nauhaa. Taustapuolelle skräppipaperia ja muutama tarra.

Pieni satsi sytykeruusuja. En halunnut niistä värikkäitä, koska tulevat samoihin paketteihin tervanarutonttujen ja edellisessä kuvassa olevien tikkuaskien kanssa. Sellainen minulle tyypillinen melko väritön kokonaisuus kukkasten vaihtamisen tilalle.
Kohteliaimmin toivottelen teille hyvää perjantaipäivää!

4 kommenttia:

  1. Sinä olet viisas, fiksu ja taitava nainen !!!

    VastaaPoista
  2. Samoja ajatuksia vilisi minullakin mielessä tänään kauppareissulla. Jono ei tosiaankaan kulje sen nopeammin, vaikka kuinka tökkisi edellä olijaa. Minulla pisti silmään, se kun kassahihnalle kerätään sellaista kekoa, joka sitten lakoaa kassaneidin/rouvan syliin siitä hihnalta, hidastaahan se. Minun takana olija huokaili todella syvään, kun tasaisesti ladoin hihnalle tavaraa ja käänsin eankoodeja lukulaitetta päin. Kassaneiti jopa kiitti minua, kun olin ajatellut hänen työtään, tuli hyvä mieli :)
    Hyvää perjantai-iltaa sinullekkin!

    VastaaPoista
  3. Oi että on kauniita, ihania nämä työsi ♥

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!